Urbaani Berliini

Tämä postaus poikkeaa vähän edellisistä, mutta koska tarkoitus on jakaa matka- ja ruokavinkkejä, en voi olla hehkuttamatta Berliiniä. Itselläni on jo vuosia ollut hieman negatiivinen kuva tuosta saksalaisesta suurkaupungista. Olen pitänyt sitä meluisana, likaisena, ehkäpä vähän tylsänäkin. Luontokohteiden ystävänä en niinkään välitä urbaaneista kaupunkikohteista ja Berliini on mielessäni valikoitunut juuri tällaiseksi.

Okei, luontokohde tämä kaupunki ei todellakaan ole, mutta kaikkea muuta kuin tylsä ja harmaa se kyllä on! Itse vietin Berliinissä kolme päivää, mikä ainakin itselleni osoittautui sopivaksi pituudeksi. Olen muutenkin fiilismatkaaja, en niinkään nauti nähtävyyksissä kiertelystä vaan siitä tunnelmasta, mitä mikäkin kaupunki mielessäni ja sydämessäni herättää. Harvoin teen suunnitelmia reissuillani, saatan toki katsoa etukäteen pari ravintolaa/ kaupunginosaa missä olisi kiva käydä, mutta muuten menen täysin fiilispohjalta. Itselleni ei ole tärkeää mitä kaikkea muistan mistäkin maasta, vaan nimenomaan se millaisen tunteen sen muistan herättäneen sydämessäni.

Berliinissä kiertelin Kreuzbergin pikkukaupoissa ja kahviloissa, kävin Mauerparkin ulkoilmakirpparilla ja katsastamassa vaikuttavan Berliinin muurin rippeet. Vietin iltapäivän italialaisten kaverusten kanssa kahvilassa (kyllä, tutustuin heihin Berliinissä) ja yön tanssien vanhaan tehdashalliin rakennetulla klubilla. Eksyin keskellä yötä Tiergarteniin (en suosittele) mutta seuraavan päivän valossa, paikka ei näyttänyt yhtään niin pelottavalta. Söin libanonilaisessa ravintolassa elämäni parasta munakoisopaistosta ja nautin cappuccinoa rusokirsikkapuiden katveessa. Berliiniin kannattaa siis matkustaa ennakkoluuloton asenne taskussa ja pitää silmät ja korvat auki, sillä siellä ei koskaan voi tietää mistä itsesi löydät ja mitä seuraavaksi tapahtuu.