Se onny sillälailla että kesäseikkailut alkaa oleen paketissa. Mitä ihmettä, näinkö nopeesti tää meni? Viimenen etappi mulla oli prätkäretki. Viime kesä oli ensimmäinen yli kymmeneen vuoteen, etten ollt kyydissä tai ite ajanut minkäämmoista moottoroitua kakspyörästä. Tänäkin kesänä meinas käydä ohrasesti kun omaa pärrää ei oo, eikä ollu oikein muillakaan. Kautta rantain kyllä huutelin, että ajelulle ois kiva lähtee... Lopulta käännyin ihanan isini puoleen, joka auttoi tytärtään tässäkin ahdingossa. Saattoi sieltä vanhempien suunnalta tulla vähän noottia että "Vähän sullon tylsiä kavereita, kun ei kellään oo moottoripyörää" :D
Hyppäsin kyytiläiseksi ja käytiin maaseutukierroksella ajelemassa pitkin mutkasia sorateitä. Ai että! On se vaan niiiin kivaa....Löysin saman riemun mikä oli aina penskana kun pääsi motskarin kyytiin ja isompana kun itte ajoi :D Tuulen, tuoksut, vauhdin ja maisemat aistii ihan eri tavalla kuin auton penkiltä. Kattelin ilta-auringon värittämiä maisemia, nautin olostani ja ajattelin että tää on hyvä päätös blogitouhuille.
Kesän aikana oon saanu nähdä ja kokee kaikenlaista mahtavaa. Lisäks reissun päällä on oppinu mm. sen, että suomalaisethan on älyttömän mukavaa kansaa! Kun vaan rohkenee avata suunsa niin voi päätyä vaikka minne :) Kiitos upeesta kesästä kuuluu Turisti-Infolle, lukijoille ja kaikille ihanille ihmisille, jotka teki reissuista ainutkertasia! Näiden muistojen avulla jaksaa sitten porskuttaa pitkää talvee eteenpäin. Nymmää vetäydyn lataileen akkuja tulevan syksyn opintoja varten. Mutta kuka tietää, ehkäpä me kuullaan vielä... ;)
Sommoro, Kirsikka kiittää ja kuittaa!