Kukkolan tila Joensuussa

Jos ajelet kuutostietä Joensuun suunnalla, kannattaa poiketa Vanhalle Valtatielle ja pitää tauko Kukkolan tilalla. Sinne on matkaa kuutisen kilometriä Joensuun keskustasta etelään.

Paikka oli käydessäni hiljainen. Se on jotenkin jäänyt matkailureittien ”katveeseen”. Sääli, sillä alueelta löytyi paljon katsottavaa. Ehkä siellä panostetaan enemmän ryhmiin,  joille on tarjolla virkistyspäiviä. Mutta yksittäinenkin matkailija on tervetullut.

Ensimmäisenä tutustuin Kotiseutumuseoon tilan päärakennuksessa.  Huoneiden sisustus on jugend-henkistä. Selvisi, että tila on ollut Kukkolan suvun hallussa 1700-luvulta alkaen. Erityisesti kansanedustaja Antti Kukkosen elämäntyö on esillä museossa. . Pääsymaksu museoon taisi olla vapaaehtoinen.

Ulkoa löytyi monenlaista katsottavaa. Kävellen kiersin arboretumin, jossa on kotimaisia puulajeja, esitteen mukaan 14 eri suvun lajeja muunnoksineen. Löysin terijoen salavia, vuorijalavan, erilaisia koivuja ja pihlajia. Vaikuttavan näköisiä ovat surukuuset.

Puiston reunalla on hiljainen huone, kivinen pieni ”kappeli”. Se on rakennettu raunioituneen kivinavetan kivistä. Hellepäivänä sen viileydessä oli hyvä hiljentyä ja levätä hetken.

Marttojen näytepuutarha ihastuttaa puutarha-harrastajan mieltä. Kasvit on varustettu nimikyltein,  joten erikoisemmatkin kasvit tulevat tutuiksi. Siellä näkyi olevan "satoloota", puukehyksinen laatikko, jossa voi kasvattaa vihanneksia pienessäkin pihassa.

Taidettakin löytyy aittagalleriasta: Tarja Malisen puhuttelevia keramiikkaveistoksia, jotka ovat kiertäneet näyttelyissä eri puolilla Suomea ja Pohjoismaita. 

Lopuksi ennen kotimatkaa istuuduin pullakahville kivinavetassa olevassa Ruustinnan kahviossa. Löysin kahviosta esitteen, jossa kerrotaan, että alueella sijaitsevalla kodalla järjestetään myös hiljaisia rukoushetkiä ja lauluhetkiä torstaisin ja sunnuntaisin ja nokipannukahvitkin keitetään.

Kotiseutumuseo ja kahvio ovat avoinna kesäajan 13.6.-12.8. keskiviikosta sunnuntaihin.