Sellisanterina Helsingissä

Tulipa koettua erilainen hotellimiljöö. Tilaisuuteni koitti, kun kuulin, että työpaikan juhlaa suunniteltiin pidettäväksi Katajanokan kasinolla. Tiedosta riemastuneena varasin majoituksen Katajanokan vanhasta vankilasta, joka on muutettu hotelliksi. Jo aikanaan hotellihankkeesta luettuani päätin, että siellä pitää päästä yöpymään. Pidän siitä, että vanhoille rakennuksille etsitään uusia käyttötarkoituksia, ettei kaikkea murskata liiskaksi ja rakenneta jotain uutta ja uljasta - mutta usein niin ilmeetönta betonibunkkeria - tilalle.

Hotelli oli mukava, huone siisti ja viihtyisä. Kaikissa huoneissa on myös ilmainen kiinteä internetyhteys, mikä on hyvä asia etenkin työmatkoja ajatellen. Minä en nettiä nyt käyttänyt, juhlahumussa aika meni pukeutumiseen ja kampauksen valmisteluun, eikä surffailua ehtinyt paljon mietistiskellä.

Huoneessa oli ammeellinen, suloinen kylppäri, jonka peili oli suuri, mutta valaistus hiukan hämäränlainen kampaustarpeita ajatellen. Meikkipeilikin oli, joten kampausta pääsi tiirailemaan mukavasti myös sivuilta ja takaa.

Koska sää oli suotuisa, oli mukavaa illan hämyssä kävellä kasinolle ja ihailla kaupungin rannoilla kajastelevia valoja. Matkaa hotellilta juhlapaikalle on vain viitisensataa metriä, joten sen taittoi korkokengissäkin mukavasti. Juhlan jatkoiltakin palasimme hotellille kävellen, vaikka aikamoinen tuuli riepotteli hiuksia ja sai mekon helmat lepattamaan. Liekö nautittu sisäinen lämmike pelastanut meidät vilustumiselta.

Yö oli rauhallinen. Ei hiiren hiiskausta kuulunut muista huoneista, vaikka porukkaa oli hotellissa aika paljon. Meidänkin juhlaseurueesta bongasin muutamia pariskuntia. Aivan sattumalta olivat päätyneet samaan yöpymisvalintaan kuin minäkin.

Aamupalalla sai nauttia, jos halusi, vankilatunnelmasta enemmäkin. Noutopöydän kattauksessa oli peltilautaset ja juoma-automaattien lähellä aidot peltimukit, joista sopi somasti siemailla mehunsa, tietäen, että vapaus odotti ovien takana.