Tässä joitakin vuosia sitten löysimme Forssan. No, eihän se toki hukassa ollut aiemminkaan, mutta emme sinne olleet koskaan retkeä tehneet tai pysähtyneet ohi kulkiessa. Asuntoauton tultua perheeseen, on moni lähitienoon kaupunki ja kylä tullut tutuksi, myös Forssa. Ensimmäisen reissun jälkeen olemmekin sitten Forssassa pistäytyneet lähes joka kevät tai syksy.
Minulla ei Forssasta ollut juuri minkäänlaista käsitystä. On siitä läpi tullut ajeltua ensin vanhempien kyydissä ja sitten myöhemmin ajettaessa Tampreelle tai ylemmäs. Nyt kuitenkin piirtelimme sopivaa, alle 200 kilometrin ympyrää kotikylästä nähden, ja tutkimme mikä lähiseudun paikka olisi vielä tutkimatta.
Totesimme, että voisihan tuolla Forssassa nyt käydä, kun se on jäänyt vähemmälle huomiolle menneiden vuosien aikana ja suuntasimme auton keulan sinne.
Forssan viehätys yllätti
Saavuimme kaupungin pääväylälle ja tutkailimme yleisilmettä. Pian osuimme hidastekivien katkoman, ja tietöiden vallassa olevan, pääväylän suurelle liikenneympyrälle ja pyörähdimme takaisin keskusta-alueelle. Johan se ehti livahtaa... se keskusta.
Varsin mukava ja vilkas meiniki näytti torin kupeessa olevan. Netistä olin jo etukäteen kaivellut tietoja mielenkiintoa herättävistä paikoista, ja puistoihmisenä tiesin löytyvän mm. Wahrenin puiston ja kehräämön alueen. Erityisen kaunis tuo Finlaysonin vanha tehdasalue onkin, sekä kehräämön että kauppakeskuksen puolella katua. Monenmoista pienyritystä toimii tänä päivänä kehräämön entisissä saneeratuissa tiloissa sekä kirjasto ja nuorisotiloja.
Wahrenin puisto on laaja ja avara. Ei siellä paljoa kukkaistutuksia ole, eikä suuressa vesialtaassakaan vielä käyntimme aikaan ollut vettä, saati suihkua paikoillaan, sen sijaan joitakin porukoita oli piknikillä vilttien päällä nurmikon aurinkoläiskissä.
Aivan yllätävän kodikas ja lämminhenkinen on Forssan tori. Lauantaipäivänä ihmisiä oli liikeellä paljon ja Paviljongin lavalta kuului soittoakin.
Kun palasimme Kehräämölle, kävelimme pitkin joen vartta suloiselle huvimajalle, jossa istui mies lukemassa sanomalehteä auringon paisteelta suojassa. Nurmikolla juoksi joukko lapsia pienen koiran perässä, oli kaunista ja kesäistä.
Pääväylän toisella puolella on Finlaysonin tehtaita myös. Vanhoihin rakennuksiin on sijoittunut terveystaloja, lääkärifirmoja ja yrittäjien pajoja. Suuri kauppa sieltä löytyy myös. Vanhojen rakennusten sisäpihojen kautta pääsee kiertelemään mukavaa kävelyreittiä pitkin. Sen varrelta, pihojen sopukoista pääsee myös erilaisiin putiikkeihin, jotka myyvät etupäässä kankaita ja sisustustavaroita. Sopiva viikonloppureissu. Suosittelen.