Kaitalammen keitaalla

Vaikka patikoijan haaveissa siintelevät Lapin tunturipolut ja solisevat purot, löytyy mukavaa maisemaa tallattavaksi paljon lähempänä kotikontuja. Mukava retki Luukin ulkoilualueelle, Kaitalammen rannalle oli toukokuisen hellepäivän huipennus.

Olimme paikalla jo hyvissä ajoin, joten tilaa grillipaikalla oli hyvin ja koska porukalla kokoonnuimme, oli joukossa myös heitä jotka jäivät kipinämikoiksi muiden suunnatessa lammen ympäri kulkevalle polulle. Toki osa söi eväsmakkaransa jo alkuhaminoissa.

Puoleen väliin saakka lampikierros on leveätä sorabaanaa. Ihan lällyä semmoiselle joka tahtoo hyppiä kannokoissa ja lyödä varpaansa kiveen tunteakseen elävänsä. Loppumatkasta sai sitten kokea kallioille kiipeämistä ja nostattaa sykettä kiperissä kivikoissa. Lammen päädyssä olevalta korkealta kalliolta on huikea näkymä veden yli ja loistavia luonnon koloja auringon ottoon ja näkyipä siellä nuotion jälkiäkin.

Makkaran paistoon saapuessamme olikin leiripaikalla toinen meininki. Porukkaa kuhisi laajan grilliritilän ympärillä, mutta hyvin sopu sijaa antoi. Mukava oli myös katsella Triathlonin harrastajia, jotka uivat lampea päästä päähän hinaten perässään kirkkaanpunaisia ponttooneja, nousivat laiturille ja lähtivät juoksemaan kivikkopoluille.

Mukava tapa viettää kesäpäivää, ja reissun kruunasi ennen näkemätön toukokuinen helle