SpåraKOFF
Ottaa kaarteet kuin kiskoilla
Jos janottaa, kannattaa juoda. Jos ei tiedä mihin on tarkalleen menossa, on parempi vain haahuilla ympäriinsä ja löytää vahingossa uutta ja mielenkiintoista. Jos aikataulu on tiukka tai terasseilla istuen hankittu yleiskunto on sopivan kesäinen, ei kaikkea kiinnostavaa ehdi saati kykene omin jaloin kiertelemään, vaan on mukavampi hankkia kyyti alleen. Muutenkaan herraskaiseen tyyliin ei kuulu kiertely kaupungin ihmeissä sandaaleja kuluttamalla. Ratkaisu tähän kaikkeen on SpåraKOFF!
SpåraKOFF erottuu edukseen jo kaukaa
SpåraKOFF, tuo iloisempi versio menneiden aikojen raskaista rautahevoista erottuu helposti muusta liikenteestä. Kirkkaanpunainen ratikka viekottelee pysäkinvarjossa vilvoittelevan ja varomattoman matkamiehen luokseen välittömästi! Pari vankkaa askelmaa ylös ja yhtäkkiä Stadi avautuu kaikessa kauneudessaan aivan uudella tavalla tuopin pohjan läpi maisemia katsellen.
Vaunuemäntä pitää ystävällisesti huolta, eikä kenenkään tanssikunto pääse laskemaan
Hanasta valutetun vaahtoavan liemen lisäksi tarjolla monenlaista tanssikuntoa tehostavaa terävää, joskin vaunuemäntä pitää huolen, että perheen piltit saavat tyytyä vain limonadiin. Mahongilla ja messingillä verhoillut sisätilat huokuvat mennyttä aikaa, jolloin kaikki oli fiinimmin ja valkoiset pöytäliinat koristivat nukkavieruintakin kuppilaa. Vanhan ajan salonkitunnelma lieneekin yksi osatekijä siihen, että vaunuun on saapunut myös joukko seurapiirirouvia viinilaseineen tehden tunnelmasta varsin hienostuneen. Vahvalta, vanhalta viiniltä tuoksahtavia alan miehiä ei SpåraKOFFissa näy.
SpåraKOFFin sisustus on käsityötä ja penkit tarjovat tukevat kyydit
SpåraKOFF on maailmassa varsin uniikki kulkuväline. Noin kahdenkymmenen tonnin kokonaismassa saadaan kiihtymään kuudenkympin tuntinopeuteen, joka varsinkin ruuhka-aikaan on aika haipakkaa. Vielä harvemmassa vastaavassa vekottimessa on A-oikeudet, lähin edes hivenen samantyylinen verrokki lieneekin Saksassa seikkaileva kahvilaratikka. Ohjaamo on lähes autenttisessa kunnossa ja jarrutuksetkin hoidetaan käsipelillä kokeneiden kipparien toimesta. Onpa Töölön vaunuhalleillakin SpåraKOFFille varattu aivan oma huoltoraide, jossa tuo uuden ajan ihme talvehtii ja viettää myös ne harvat lepohetkensä kesäisin.
Tunkeuduttani ohjaamoon paljastui, ettei kyseessä ollut automaattiratikka!
Ohjaamosta komennettiin raiteiden lisäksi myös pyhää viilennystekniikkaa!
Ohjaamoon tunkeutumisesta ja hyvästä yrittämisestä huolimatta ei eksyminen Stadin raideviidakossa onnistunut, sillä spåra palasi vajaan tunnin kierreltyään lähtöruutuun. Matkanvarreltakin voi hypätä kyytiin, mutta kuulopuheiden mukaan kukaan ei haluaisi koskaan poistua. Startti tapahtuu Mikonkadulta ja spåra ohittaa monet Helsingin turistikohteet. Näinpä kaikki pakolliset kuvat kotiväelle saa napsittua yhdellä istumalla. Ja jos kotona kyselevät, että entäpä ne muut kulttuurikohteet, niin voinee käyttää perinteistä selitystä filmin ylivalottumisesta...
Kiskojen varrelta löytyy monenlaista mielenkiintoista
Kuvan tuoppi paljastui mainostempuksi, tarjoiltu versio oli huomattavasti käteensopivampi
SpåraKOFF
SpåraKOFF ajaa reittiä Rautatientori (Mikonkatu, Fennian edestä) — Linnanmäki (Helsinginkatu) — Oopperatalo (Helsinginkatu) — Ylioppilastalo (Aleksanterinkatu) — Kauppatori.
