Stadin halvinta tuoppia etsimässä

Eilen auringonpistoksen aiheuttama haahuilu ryhtiliikkeestä ja sen mukanaan tuoma työläisromantiikka ei välttämättä sovi herkälle hipiälleni. Olen enemmänkin työnjohdollista tyyppiä ja pidän pitkistä liikelounaista, etenkin niistä iltaan venähtävistä. Kallio onkin kuin luotu tätä varten! Kuumana kesäpäivänä kannattaa ehdottomasti lähteä kiertämään terassien tarjontaa. Samassa neuvottelupöydässä istuu usein monenlaista veijaria ja malja maljalta nouseva sosiaalisuus saa ujoimmatkin naapuripöydän sankarit kommentoimaan kovaan ääneen päivän polttavia uutisaiheita.

Roskapankki on jo 20 vuotta vanha instituutio ja Kallion finanssipuolen ylin oppilaitos

Erinäisten laskutapojen mukaan Kalliossa on erilaisia baareja sadan ja parinsadan väliltä. Aivan tarkkaa käsitystä aiheesta ei ole, koska yleensä laskenta katkeaa siinä kymmenennen kapakan kohdalla kokonaan. Yhdessä illassa harvoin ehtii siis pintaraapaisua syvemmälle näihin näihin modernin ajan ihmeisiin. Yksi asia kuitenkin on varmaa - helpostia putoavaa lientä tarjoillaan joka paikassa. Armoton kilpailu on myös pitänyt mukin hinnat matalina, ainakin jos vertaa keskustan juottoloihin. Vastapainoksi järkevälle hinnoittelulle maljan maiskuttajille tarjoillaan myös aimo annos rosoisuutta. Näillä kulmilla eivät siloposket tule sössöttämään kun Kallion kundit kiskovat keittoa.

Testiryhmä kalibroimassa antureitaan

Näiltä kulmilta ei paljoa matkustella. Postikorttien puutteessa leikellään sitten lehtiä koristeeksi

Kallion kapakoita pidetään nuhjuisina murjuina. Sellaisina, joissa Karhukopla notkuisi ja painisi nyrkit heiluen Ankkalinnan satama-alueella. Mielikuva on osittain oikea. Eräässäkin kuppilassa kehoitettiin vähän välttämään fotojen räpsimistä "koska osa asiakaskunnasta otattaa kuvia itsestään vain virkavallan valokuvaamossa". Rehellisissä juottoloissa sekoittuvatkin niin prosenttijengiläiset, salorat huurussa laahustavat elämässään epäonnistuneet hipsterit ja onneaan etsivät maalaiset ja yleensä vieläpä ilman suurempia kahakoita. Kunhan vain eivät erehdy huutelemaan vieraisiin pöytiin.

Yritin ottaa kuvaa yleisestä atmösfääristä, mutta herran mielestä hän oli kuvauksellisempi

Edullisimmassa stobessa on aina varjopuolensa. Niitä on mukava kumota useampikin, jos ei heti ensimmäisellä usko ettei kyseessä ollut kassavirhe. Palvelu on poikkeuksetta ripeää ja mutkatonta. Juuri sellaista, mistä pintaliitopaikoissa voi vain haaveilla. Kallion kievareissa ei juuri VIP-kortteja jaella ja kasvovippi määritetään arpien määrästä ja mallista. Stadin halvimman tuopin metsästys ei ole lastenleikkiä. Loputtomalta tuntuva määrä pysähdyspaikkoja saa kovakuntoisenkin keittomestarin luovuttamaan ennenaikaisesti eikä voittajaa voida noin vain valita. Stadin halvimman stoben etsintä jatkuukin herkeämättä läpi lähiviikkojen...

Muki maistuu myös Pääkonttorissa