Golffia ja kuumia kurveja | Blogit | Turisti-info

Golffia ja kuumia kurveja

KESKIVIIKKO, 26. KESÄKUUTA 2013

Pieni katkelma vapaaherran arjesta

Kovin kuluttavan selvitymisseikkailuviikon jälkeen voisi ottaa rennommin. Ehkä jopa rennosti urheillen. Olinhan ansainnut kovakuntoisilla suorituksillani Kallion kohteissa useita arvomerkkejä. Takanreunustani kun nykyisin koristavat lukuisten hymypoikapatsaiden lisäksi rikkilyödyn tuopin pohjarinkulalla sinetöity kunniamaininta uutterasta ahertamisesta syrjäkujakulttuurin saralla. Jotain kuitenkin vielä uupui - Tiger Woodsin kateudesta vihreäksi teettävät palkintopystit. On aika syöksyä golffin salaperäiseen maailmaan ja lunastaa olympiapaikka tuleviin kisoihin. Aurinkokin hellisi, mikä voisi aukottomassa suunnitelmassa mennä vikaan?

Mailapoikani vilvoittelee klubitalon varjossa

Keräsin golffiin soveltuvat kepit kasaan ja kurvasin kiireen vilkkaan Paloheinä Golffiin, jossa jokainen aloittelijasta vanhaan tekijään on tervetullut kokeilemaan golffin saloja. Tarjolla olisi opastusta, harjoitusalueita ja pelikenttää silmän kantamattomiin eikä portilla ensimmäisenä kysellä golfkerhojen jäsenyyksien perään. Täällä olisi hyvä aloittaa olympiaurakka, kärrystä vain käteen keppi, jonka päässä on suurin moukari ja huitomaan. Helppoa. Palloissa vain tuntui olevan jotain vikaa. Ilmeisesti pallotehtaalta on tullu kokonainen erä viallisia palloja, yksikään kun ei näyttänyt lentävän sinne minne olin sen juuri lyönyt. Hittoako näin viallisilla välineillä jäisin paikalle hieromaan, pakkasin romppeet ja päädyin patsastelemaan klubitalon terassille. Auringon alla oli hyvä olla, asetella golfhattua parempaan kulmaan sekä miettiä mihin kohtaa golfhousujani kiinnittäisin ensimmäisen sponssoritarran.

Tiikeri tutkailee lyönnin oikeaoppisuutta tassut pinkeinä

Koska päivän fyysinen sporttailu loppui lyhyeen oli kalenterissa mukavasti väljää pieneen autourheiluun kaupunkimaisemissa. Katujen varsiin ripoitellut iloisen väriset rajoitukset ja kiellot tosin hivenen hidastivat vauhdinhurmaa. Onneksi uudenkarheasta katukilpuristani uupui katto, joten tuuhea leijonanharjani hulmusi tuulessa vähän pienemmissäkin nopeuksissa. Lämpimän kesäillan helliessä komeita poskipäitäni kurvailin ristiinrastiin rantoja ja katselin kauniita kulttuurimaisemia. Renkaat hakivat täydellisintä ajolinjaa ja komensin cabriolettia kaupungin kapeilla kaduilla kohti auringonlaskua. Tosin on tunnustettava, että vaikka Helsingin katuverkko on täynnä rallikelpoista mutkaa ja shikaania, niin tällä kertaa parhaista kurveista vastasivat Pilepirkkonakin tunnettu Henna ja takapenkillä kahdensadan erilaisen kameran kanssa häärinyt Laura. Viimeistään nyt Tiger Woods on kateudesta vihreä.