Mielen ja kehon puhdistaja

Lämpimät kelit taisi jo mennäkkin. Seuraavia odotellessa. Juuri kun päätin pitää rantaviikon ja kierrellä eri rantoja, iski nää hitusen kylmemmät säät ja sateet. Päätin kaatosateesta ja tuulentuiskeesta huolimatta, että nytpä lähden uimaan ja suuntasinkin heti mökin helmoille. Kotona leväkasvonaamiot pilttipurkkiin mukaan, ystävän houkuttelua ja bikinit reppuun. Loppujen lopuksi sain sen kaverinkin sinne, hyvä hyvä. Moni kieltäytyi, syynä viimeillan rientojen jälkeiset darrat ja osa vierasti sateessa uimista. No mutta minäpä rakastan sateessa uimista, siihen kaupan päälle vielä ukkonen niin ei parempaa uimakeliä löydykkään! Tähän kuitenkin tarvitsee puusaunan vielä rinnalle ja jälkiruuaksi kaikelle se kasvonaamio.

Järvessä uiskentelua, kikattelua, saunomista ja sama uusiksi. Lopussa kasvonaamiot naamalle ja uimaan. Tässä tilanteessa ei meidän sitten tarvinnutkaan muuta tehdä kun kääntää päätä ja laiturin viereen kipittänyt Saima 1,8 vee repesi itkemään täydestä sydämestä. Raukka vapisi ja juoksi mummin syliin. Tämän jälkeen ei tytön suusta päässyt puoleentoista tuntiin oikein muita sanoja kuin; Nilla oli pelottavaava, pelottavaava.

Saunomisen jälkeen olikin vuorossa lettujen paisto. Niitä tuli montakymmentä ja tiedättekö, kaikki meni.. Meitä oli kyllä muutamia siinä syömässä ja vielä vähän puolustaakseni; ne oli pieniä lettuja! Vähän vadelmahilloa päälle ja ääntä kohti. Tarkoitus oli käydä mansikoita keräämässä lettujen kanssa syötäväksi, mutta sade pisti vastaan eikä kukaan halunnut mennä sinne kastumaan. Näistähän olisi saanut oikein ihania kuvia, mutta kamera unohtu näiden herkkusuiden kiireessä jonnekkin ihan muualle..

Mutta on se vaan niin, että järvi puhdistaa niin kehoa, kuin mieltä.