Reetta

Pari lukioaikaista ystävääni tuli Hyvinkäältä käymään Helsingissä ja päätimme käydä katsastamassa Bulevardin Kakkugallerian. Täältä kerrotaan löytyvän "Suomen herkullisimmat ja kauneimmat kakut ja leivokset". Tämä ei ollut ainut syy, miksi suuntasimme juuri Kakkugalleriaan, olisimmehan voineet mennä mihin tahansa muuhunkin Helsingin monista kahvioista kakkupalalle. Täällä sen sijaan on kakkubuffetti, jossa reiluun 11euron hintaan saa syödä niin monta kakkupalaa kuin haluaa! Hintaan sisältyy myös kahvi/tee, jota voi santsata. 

Tarkotuksenahan oli saada mahan täydeltä kakkua, mutta en kuitenkaan saanut upotettua enempää kuin 3kokonaista palaa ja kahdesta kakusta puolet. Luultavasti söin juuri sen 11euron verran, siksi seuraavalla kerralla ottaisin ehkä buffetin sijaan yksittäisen kakkupalan. Erityiset suosikit olivat sacher- ja mansikka-raparperijuustokakut.

Kakkugalleria oli joka tapauksessa todella suloinen ja tunnelmallinen pieni kahvila. Hieman kuitenkin meidän suunnistustaidoissa petrattavaa, sillä Bulevardi ei meinannut kysymättä löytyä. ;) 

Plussat:

Kohtuullinen hinta
Herkulliset kakut
Reilun kokoiset kakut
Tunnelmallinen kahvila
Hyvä palvelu
Teemakujen laaja valikoima

Miinukset:

Reetta

Viime lauantaina ystäväni Porvoosta oli tulossa Helsingissä käymään ja hän oli kovana Hesarin lukijana löytänyt mainoksen Kaapelitehtaan jättikirppiksestä, jossa sitten oli meidän kovien kirppisten kiertelijöiden tietenkin pakko käydä! Kaapelitehdas sijaitsee 5minuutin kävelymatkan päässä Ruoholahden metroasemalta. Tänne kirppikselle oli kertynyt n. 180 myyjää, joten tavaraa ainakin piisasi. Lisäksi tehtaan yläkerrassa oli vintage- ja bloggarikirppis, jossa sai ihastella aivan ihania vaatteita! Kirppiksillä aina tuntuu, kuin siirtyis suoraan takasin 90-luvulle. Harmi, etten kamalasti seuraa bloggareita, niin en voinut bongata ketään tuttuja kasvoja. Nyt kuitenkin luin netistä, että paikalla olisi lauantaina pitänyt olla Mungolife (tyyliin ainut, kenet oikeesti tiiän!). Lisäksi sunnuntaina myymässä oli mm. Uino, Are you feeling fashionable?, Yes dear ja Just My Imagination.

Saavuttiin lauantaina vasta kello kolmen aikaan, joten ei jouduttu sentään jonottamaan sisään, kuten ilmeisesti monet muut joutuivat. Check this --->

Kaapelitehtaan jättikirppikselle pääsy vaati jonotuskestävyyttä

Mulle kirppikseltä lähti mukaan eurolla mokkaballeriinat ja pitsinen poncho kahella eurolla. Tiesittekö muuten, että lauantaina 4.10. oli myös kansallinen korvapuustipäivä? Oijoi, nam! Käytiin rankan shoppailutuokion jälkeen keskustassa naattimassa pullat ja kahvit! ;) Btw, loppuuko Starbucksin jonot koskaan? En oo vielä kertaakaan päässy käymään siellä, kun aina jonot kahvilan ulkopuolelle saakka.:(

Hauskaa uutta alkanutta viikkoa!

Reetta

Ensimmäinen kuukausi Helsingissä ja uudessa koulussani on ohi! Ajattelin nyt kertoa haustani ammattikorkeakouluun ja fiiliksistäni tähän mennessä matkailualan opinnoistani. Jospa joku teistä miettisi, hakisiko esim. syksyn haussa matkailualalle, niin saisi vähän ennakkokäsitystä alalla opiskelevalta, millaista tämä oikeesti on! :)

Eli aloitin omat matkailualan opintoni Porvoon HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa tammikuussa 2014. Muuttaminen Hyvinkäältä Porvooseen vähän jännitti aluksi, sillä ensisijaisesti olisin tietysti halunnut Helsinkiin opiskelemaan. Porvoo kuitenkin osoittautui oikein mukavaksi pieneksi kaupungiksi, joka tuli tutuksi nopeasti. Eniten kaupungissa harmitti, että kulkeminen kotipaikkakunnalleni oli hankalaa, sillä Porvooseen ei kulje junat. Niinpä Helsingin kautta kulkeminen oli pian joka viikkoista touhua.

Hain Porvooseen syksyn haussa ja pääsin aikalailla heittämällä sisään (hyvät yo-arvosanat ovat avuksi!). Valintakoe sisälsi kirjallisten ja matemaattisten osuuksien lisäksi parihaastattelun. Kirjallinen osuus sisälsi yhden englannin kielisen tehtävän, tehtävät olivat simppeleitä, mm. tiivistelmä suomen kielisestä artikkelista ja englanniksi piti kirjoittaa joku lyhyt kirje. Matemaattiset tehtävät sisälsivät suurimmaksi osaksi prosenttilaskuja. Haastattelu oli siinä mielessä jännittävä, ettei tiennyt kuka tulisi omaksi pariksi. Onneksi oma parini sattui olemaan todella mukava ja ehdimme vaihtamaan pari sanaa ennen h-hetkeä. Haastattelua varten kannattaa valmistautua, ota selvää matkailualan sen hetkisistä trendeistä ja pohdi valmiiksi hyvä myyntipuhe itsestäsi. Mikä on asia, joka erottaa sinut toisista hakijoista? Kaikki matkailualaan hiukankin liittyvät asiat, joista sinulla on kokemusta on syytä mainita. Myös omista hyvistä oppimiskokemuksista tuli kysymystä. Muistakaa ottaa rennosti, haastattelijat ovat varmasti todella mukavia. :)

Entäs sitten, kun aloitin opinnot? Porvoo Campus on aivan uusi rakennus, avara ja luokkatilat ovat suunniteltu opiskelijoiden lähtökohtia ajatellen. Lisäksi se on lähellä kauppoja ja kahviloita. Talvella oli hieman ankeaa aloittaa opinnot, sillä esim. fuksiaisina piti kylmässä pakkasessa kulkea, mutta eihän sen menoa haitannut!  Meidän ensimmäinen jakso oli aika rankka, päiviä klo. 8-17 ja lisäksi läksyt ja ryhmätyöt. Porvoossa tehdään sitten paljon ryhmätöitä, mutta jos ne ei ole oma juttu, niin ei kannata sen takia unohtaa tätä vaihtoehtoa, sillä niitä kyllä oppii tekemään, kun niitä on runsaasti! Vähän oudompi juttu opiskelutavassa Porvoossa oli joka viikottaiset kokoukset pienryhmän (n.10henkeä) kesken, jota ohjaaja seurasi ja arvioi opiskelijoita aktiivisuuden mukaan. Kaikki olivat vuorotellen kerran puheenjohtaja, sihteeri ja havainnoja (loput kerrat osallistui keskusteluun). 

Kevään aikana tehtiin kaksi isompaa projektia - tapahtuma- ja matkaprojekti. Opintomatkan Tallinnaan järjestimme siis alusta loppuun asti itse. Saimme myös järjestää oma keksimän tapahtuman Porvoo Campuksella Helsingin vaihto-opiskelijoille. Meidän luokka järjesti festarit suomalaiseen tapaan - Campus Fest. Jokainen sai valita oman tehtäväalueensa, vaihtoehtoja oli mm. somistus, viestintä ja markkinointi, ohjelma, tarjoilu ja kokkaus. Laitan loppuun hieman kuvia tapahtumasta.

Semmonen plussa Porvoossa, että sieltä saa ilmaset läppärit koulun alkaessa, jotka kulkevatkin sitten kouluun melkeen päivittäin. Vaikka Porvoo olikin ihan kiva paikka opiskeluun, niin hain kevään haussa kuitenkin Helsinkiin matkailun liikkeenjohdon koulutusohjelmaan. Koulun vaihtoon oli useita syitä, mm. kyllästyin kulkemaan Porvoosta bussilla + aika Porvoossa tuli välillä pitkäksi, kun luokkakaverit menivät lomilla aina kotipaikkakunnilleen. Mutta lisäksi, työmarkkinat matkailualalla Helsingissä ovat paljon paremmat kuin Porvoossa, esim. kesätyöpaikkaa Porvoosta hakiessani turhauduin, kun lähes kaikki vapaat paikat olivat ravintola-alalla. Matkailun liikkeenjohdon koulutusohjelmassa on myös enemmän suuntautumisvaihtoehtoja ja markkinointi-, johtamis- ja laskentaopintoja.

Helsingin valintakokeeseen tuli lukea ennakkomateriaali tulevaisuuden lentokentästä, joka ei ollut edes mitään kuivaa luettavaa! Luin materiaalin 2kertaa kunnolla läpi, kirjotin vaihtelevasti muistiinpanoja ja kolmannen kerran vielä pikaluin sen. Jotkut olivat lukeneet materiaalin jopa viisi kertaa läpi, mutta mielummin lukee huolella kerran läpi kuin monta kertaa hutasten. ;) Valintakoe sisälsi siis monivalintakysymyksiä ennakkomatskuun liittyen, 10matemaattista tehtävää (myös monivalintoja ja %-laskuja) ja yksilöhaastattelun.

Vasta kuukauden opiskeltuani Helsingissä matkailua nään jo monia eroavaisuuksia Porvooseen verrattaessa. Jotenkin motivaatio sekä ohjaajilla että opiskelijoilla on paljon suurempi mitä Porvoossa. Lisäksi ohjaajat kannustavat opiskelijoita paljon enemmän. Meille kerrotaan jo nyt työharjoittelusta, vaihtoon menemisestä ja opinnäytetyöstä. Porvoossa näistä ainoastaan vaihtoon menemisestä mainittiin kevään aikana. Ja totta kai oppimismekanismit ovat erilaisia - Helsingissä on enemmän tenttejä kuin Porvoossa, jossa monet arvosanaan vaikuttavista suurimmista tehtävistä oli ryhmätöitä. Porvoossa myös täytyy kirjoittaa opiskeluportfoliota jokaisesta vierailuluennosta ja erityisistä tapahtumista koulussa, tää oli tosi turhauttavaa, vaikka itekin vielä pidän kirjoittamisesta. Pakko vielä antaa Helsingille plussa siitä, että me tehdään toinen opintomatka Lontooseen, kun taas porvoolaiset saavat tyytyä Tukholmaan.

Olen tyytyväinen, että vaihdoin Helsinkiin, mutta olen myös sitä mieltä, että joillekin Porvoo sopii paremmin.

Reetta

Uuuuu, kesän kohokohta on ohi, sillä viikonloppuni kului Helsingin Kalasatamassa järjestettävissä Weekend festareilla. Olen ollut myös aiempina vuosina ko. festareilla ja ollut jotakuinkin aina tyytyväinen. Sen takia tämän vuotisiin festareihin oli aika kovat odotukset, sillä ajattelin järjestelyiden vaan paranevan vuosi vuodelta, kun aiemmista virheistä opitaan. Toisin sitten kävi... Toivottavasti tästä ei tule kauhea valituspostaus, yritän olla mahdollisimman rakentava palautteeni kanssa. Olen kuitenkin kuullut, että monet muut ovat olleet tyytyväisiä Weekendiin, ehkä itse osuin sitten aina väärään aikaan väärään paikkaan!

Meillä oli kahden päivän liput ja ensimmäinen festaripäivämmehän alkoi rannekkeiden vaihdolla Helsingin keskustassa. Kampin JC:n rannekkeenvaihtoon oli niin kovat jonot, että päätimme mennä Forumiin katsomaan, josko siellä olisi yhtään lyhyemmät. No, päädyimme lopulta Mäkkäriin jonottamaan rannekkeita about puoleksi tunniksi. Huomasimme festarialueelle päästyämme, että oikeastaan siellä olisi saanut nopeammin vaihdettua liput rannekkeiksi. Mut okei, tää ei ollut vielä paha juttu!

Seuraavaksi jonotimme porteilla ja oletimme viime vuodesta tutun Narekan (rekka, jossa on säilytyslokeroita, maksa kerran niin voit käydä hakemassa tavaroita rajattomasti) olevan alueella ja voisimme kuljettaa repussamme olevat juomamme alueelle ja jättää juomat sitten Narekkaan, josta voisimme sitten aina hakea juotavia, kuten viimekin vuonna... Noh, eihän se tietenkään näin mennyt, vaan meidän ohjattiin takaisin porttien ulkopuolelle toiseen narikkaan, jolloin sieltä tavaroiden hakeminen maksaisi. Kuitenkin tämä vaihtoehto oli parempi, sillä Narekka olisi maksanut 10e (3e enemmän mitä viime vuonna, eikä minulta olisi sieltä ollut edes muuta haettavaa kuin huppari illalla - tosi kannattavaa). Siispä suurin kysymys oli, että minkä takia Narekan piti vaihtaa paikkaa porttien toiselle puolelle? Okei, ymmärrän jos järjestäjät halusivat vähentää omien juomien juontia alueella ja saada enemmän itselleen myyntiä, mutta kun edes anniskelu ei pelittänyt alueella...

Lauantaina emme edes enää vaivautuneet anniskelualueelle, sillä perjantaina siitä jäi varsin paha maku suuhun. Lisää henkilökuntaa anniskelutiskeille tuli vasta kuudelta, vaikka portit olivat avautuneet jo kahdelta. Odotimme tiskeillä ja henkilökunta vain availi paketteja ja olivat kuin eivät huomaisikaan asiakkaita. Monilla alkoi jo hermo kiristyä, kun olivat ensin jonottaneet tunnin verran avoinna oleville tiskeille ja sitten vaihtaneet toisille tiskeille jonottamaan, kun luulivat, että nämä olisivat auenneet. Lisäksi, miksi viime ja sitä edellisenä vuotena toiminut tölkkien panttikäytäntö oli otettu pois, kun siitä seurasi vaan hirveä määrä roskaa alueelle?

Myös ruokatarjonta oli pettymys. Miksi minulle ei myyty muikkuja ranskalaisten kera, vaikka olisin voinut maksaa siitä lisähintaa? Eikö talkoolaisille ole opetettu, että asiakkaalle annetaan, sitä mitä hän haluaa, jotta hän olisi tyytyväinen? Perus eineswokkiruuat olivat mauottomia ja täysin ylihinnoteltuja... Kanat ja ranskalaiset olivat kylmiä ja kuivia. Lauantaina onneksi löysin vähän paremman burgerikojun, josta sai kympillä lohiburgerin ranskalaisten kera.

Artistikattaus festareilla oli hyvä, vaikkakin he soittivat hyvin samankaltaista musiikkia. Tuli nimittäin ainakin neljä kertaa kuultua Calvin Harrisin Summer ja Armin Van Buurenin Ping Pong. Lisäksi minusta tuntui, että festareilla melkeinpä suurin osa oli alaikäisiä (oonko mä vaan tullut vanhaksi?), moni varmasti toivoisikin ensi vuodeksi ikärajaa tapahtumalle. Muutenkin tuntui, että tapahtuma oli myyty loppuun useammin kuin vaan kerran, sen verran sitä porukkaa oli! Positiivista palautetta multa saa suuri lava, josta musiikki kuului anniskelualueelle saakka. Harmi vaan, että monia esittäjiä ei tullut edes nähtyä screeniltä, mielestäni DJ:n läsnäolo on suuri osa festarikokemusta (pointsit Afrojackille, joka veti hyvän setin!). Lauantain Deadmau5in jälkeiset ilotulitukset jättivät fiiliksen, että rahaa on luultavasti käytetty vähän epäolennaisiin asioihin.

Harmittaa suuresti, sillä kahdesta edellisestä vuodesta mulle on jäänyt niin hyvä fiilis. Viimeisenä ajatuksena lauantaina alueelta poistumisen yhteydessä oli, että eiköhän nää festarit oo nyt nähty. Aika monia asioita saisi mielestäni parantaa, että mut saisi tonne ensi vuonna, ainakaan kahden päivän lippua en meinaa enää ostaa.

Reetta

Heei, oonpas ollut kiireinen, kun en oo kerennyt kuulumisiani tulla kirjottamaan! Oon kerennyt muutaman viikon aikana käymään Tampereen kukkaisviikoilla ja tietenkin Särkänniemessä, jossa just silloin oli meneillään mielenosoitukset delfinaarion lopettamisesta (näytös oli tietenkin pakko käydä sitten myös katsomassa). Pyörittin Tampereella suurimmaks osaks sisustusliikkeissä ja parilla kirpparillakin tuli käytyä.
Lisäksi kaverini vei mut Pyynikin näköalatornille, jossa syötiin must munkit. Aaaah, miten hyvää! Oltiin niinkin tamperelaisia, että käytiin myös Kauppahallissa syömässä mustaa makkaraa, dääm miksen syntynyt Tampereelle?

Mun arkeen on kuulunut myös Hyvinkäällä pyörähtäminen (sain suoritettua vihdoin autokoulun "kakkosvaiheen", jes!). Siellä kävin mm. ihanalla Usmin järvihiekkarannalla. Kaverini sanoin, tää paikka kuvastaa jotenkin niin Suomea ja suomalaisuutta. Tyyni järvi, mökkejä ja metsää.

Hyvinkää on siis kotikaupunkini ja siellä on aina yhtä ihana käydä, tulee aina niin kotoisa ja turvallinen olo. Pääsin vihdoin käymään myös keskustan Medicin Womanin terassilla juuri silloin kun siellä oli myös livebändi esiintymässä!

Tällä hetkellä jännitän muuttoa to the big capital of Finland - Helsinkiin! Nimittäin eilen just varmistu Hoasilta kämppä! Ens viikolla jo alkaakin koulu, syyskuun alkuun asti seikkailen vielä Porvoo - Helsinki väliä, kun töitäkin vielä pitäs hieman painaa. Mutta huomenna on ainakin mun kesän kohokohta, kun Weekend Festival täyttää Helsingin Kyläsaaren mahtavilla artisteilla! Huhuh, toivottavasti kerkeen toipua maanantaiaamuks töihin, viime vuonna nimittäin tulin kauheeseen flunssaan sieltä. Tällä kertaa pitää pukeutua paremmin! ;)

Hauskaa viikonloppua!

Reetta

Heissulivei!

Koska kotimaamatkailu on aina niin mukavaa, niin päätin tehdä postauksen, jossa annan teille vaihtoehtoja ” for a day in Porvoo”! Ja etenkin annan teille vastauksen kysymyksiin, miksi tulla Porvooseen, mitä täällä on ja mitä täällä voi tehdä.

Kannattaa saapua aamusta, niin teillä on koko päivä aikaa seikkailla Vanhassa kaupungissa, käydä rannalla, syödä, istua terassilla joenvarrella, käydä museoissa tai ehkä jopa höyryjuna-ajelulla!

Vaikka kesä on jo pitkällä, niin vielä kerkeätte höyryjunalle, viimeinen ajelu lähtee 2.8. ja hintaa matkalle tulee aikuiselta 20€. Tämähän järjestetään viimeistä kertaa Porvoossa tänä kesänä, joten jos aiempina vuosina on tehnyt mieli sukeltaa menneitten aikojen junaan, niin nyt alkaa olla viimeiset mahdollisuudet!

Porvoossa on loistavat mahdollisuudet valokuvaukseen sen upeiden vanhojen rakennusten, luonnon ja joen ansiosta.

Vaikka Porvoon Vanha Kaupunki on pieni verrattuna esim. Tallinnan omaan, riittää siellä silti suloisia pieniä putiikkeja, gallerioita ja ihania sisustusliikkeitä unohtamatta upeita ravintoloita ja kahviloita käydyksi läpi! Vanhassa kaupungissa on tunnelmaa ja turisteja siellä vilisee etenkin lämpiminä kesäviikonloppuina. Pienehköstä alueesta kiittävät myös jalkasi, kun et joudu kävelemään niitä ihan puhki! ;)

Koska päivänne aikana koette jossain vaiheessa kuitenkin nälkää, niin ei hätää Vanhalla Porvoolla on tarjolla rutkasti ravintolavaihtoehtoja. Olin hetken töissä (tosiaan siis vain hetken, tajusin ettei tarjoilijan homma oo ihan mua varten) ravintola Timbaalissa, joka on Suomen ainoa etanaravintola. Joten jos haluatte kokea uusi makunautintoja, niin suosittelen! Timbaalista saa myös muutakin kuin vaan etanoita, esimerkiksi keittoja, salaatteja, kalaa… Jos ette halua syödä, niin ravintolalla on idyllinen sisäpihaterassi, jossa voitte nauttia kaupungin parhaat mojitot! Huomioikaa kuitenkin, että Vanhan Kaupungin ravintoloiden hinnat ovat hieman korkeammat. Edullisemmaksi lounaspaikkavaihtoehdoksi suosittelisin Ruokapaikka Hanna-Mariaa, josta saa suomalaista kotiruokaa, mutta joka sijaitsee silti Vanhassa Porvoossa ja onkin Porvoon suosituin lounasravintola.

Sitten tällainen pieni vinkki, jos olette suunnittelemassa elokuulle retkeä Porvooseen, sillä Ostosten Yö -tapahtuma järjestetään Vanhassa Porvoossa 29.8. Ohessa olevasta kuvasta tapahtumasta selvinnee loput! Jos olette Helsingistä päin tulossa, niin kannattaa jättää auto kotiin ja tulla sen sijaan perinteikkäästi bussilla, jolla kestää vain 50minuuttia perille. Busseja Helsinki-Porvoo-Helsinki välillä menee tiheään ja opiskelijalippu maksaa vain 5,90€.

Muita vierailun arvoisia kohteita Porvoossa on Taidetehdas, jossa on meneillään nyt Tove Janssonin ”Tove ja saaristo”-näyttely 30.8. asti. Näyttely on osa valtakunnallista Tove100 juhlavuotta. Sisäänpääsymaksu on vapaaehtoinen. Lisäksi, jos haluatte autolla päästä pidemmälle rannikolle, niin suosittelen edelleen Emäsalossa vierailua (enemmän juttua Emäsalosta ”Porvoon parhaat biitsit”-postauksessani). Kävin siellä taas viime viikonloppuna ja metsässä oli jopa mustikoita!

Mielestäni Porvoo on loistava vaihtoehto päiväretkikohteelle, kun haluatte sitten yksin tai kavereiden, perheen tai kumppaninne kanssa hetkeksi pois samoista kulmista! Tulkaa vaikka piknikille tai muuten vaan nauttimaan kesäpäivästä, täällä ei varmasti tule tylsää!

Reetta

Vietin viime viikonlopun Tallinnassa, tarkoituksena oli käydä ehkä Pärnussa sään salliessa ja olutfestareilla Laululavan luona. No, ensimmäinen ei tietenkään onnistunut, sillä lauantaiaamuna sää näytti aika viileältä ja tosi tuuliselta, joten rantakaupunkina tunnettu Pärnu ei ehkä ollut paras mahdollinen vaihtoehto. Niinpä aamupäivä kului Vanhassa kaupungissa ja Viru Keskusessa kierrellessä. Vanhassa kaupungissa on yks erittäin hyvä virolainen ravintola - Peppersack. Sieltä saa kohtuuhintaan tosi herkullisia ja just sopivan kokoisia annoksia, suosittelen! Ite otin porsaan sisäfilettä, lohkoperunoiden, grillattujen vihannesten ja oluisen paistetun hapankaalin (maailman parasta!) kera, josta maksoin reilut 15e. Ruuan ja upeen sijainnin lisäksi ravintolan palvelu on hyvää luokkaa.

Saavuimme Tallinnaan perjantai-lauantai välisenä yönä ja olimme varanneet hotellin aivan sataman läheltä City Hotel Portuksesta. Kuitenkin lähtöpäivänä minulle soitettiin hotellista ja kerrottiin hotellin olleen ylibuukattu ja meidät siirrettiin Hotel Metropoliin, joka myös oli kolmen tähden hotelli ja n. 10minuutin kävelymatkan päässä satamasta, aivan keskustan läheisyydessä (Rotermannissa). Koska varaamamme hotelli oli ollut todella halpa muihin hotelleihin verrattuna (92e/2yötä, 2henkilöä, sis. aamupalan) niin saimme myös tämän toisen hotellin samaan hintaan, joskin siellä yksi yö kahden hengen huoneessa olisi maksanut 95e. Saimme siis kaksi yötä yhden hinnalla! ;) Ihan hyvä diili. Hotelli oli yleiskuvaltaan siisti, mutta joitain puutoksia huoneessa oli. Esimerkiksi ilmastointi puuttui ja ikkunat olivat todella ohuet, joten yöllä kuuluvat äänet ulkoa häiritsivät nukkumista etenkin kun ite oon aika herkkäuninen... Lisäksi "safetyboxia" ja jääkaappia ei ollut huoneessa ja tv oli aikas pieni, vaikka sitä ei tullut edes avattua koko viikonlopun aikana. Aamupala oli erittäin maittava, sieltä löytyi perus leipätarvikkeita, puuroa, munakokkelia, nakkia, hedelmäsalaattia, kahvia, teetä ja mehua. Hotellin aulasta pääsi myös Koskenkorva karaokebaariin, joka oli tietenkin suomalaisten suosiossa.

Palataan lauantaihin. Jokakesäiset olutfestivaalit Tallinnassa vetivät myös meidät paikalle Lasnamäellä sijaitsevalle Laulalavalle, jonne matkasimme kätevästi hotelliltamme taksilla, joka maksoi about 5euroa. Lasnamäelle pääsee helposti myös 35 ja 44 busseilla Viru Keskusen bussiterminaalista, busseja kulkee usein, muttei enää klo. 24 jälkeen. Mut okei, sit niihin festareihin! Oon lapsesta asti käynyt ko. festareilla, mikä kertookin siitä, että ne ovat kaiken ikäisten suosiossa. Poikakaverini, joka oli ensimmäistä kertaa Õllesummerilla piti merkille asioita, joita en itse enää huomaa käytyäni siellä niin monesti. Esimerkiksi ruokakojuja on huomattavasti enemmän mitä Suomen festareilla ja ihmiset käyttäytyvät paljon mallikkaammin mitä Suomessa… esimerkiksi järjestyksenvalvojia ei nähty kertaakaan alueella. Ja totta kai hintataso on jotain aivan muuta mitä meillä täällä… 2-3euroa juomat ja iso ruoka-annos, joka sisälsi lihaa, hapankaalia, perunoita ja salaattia maksoi 5euroa. Alueella oli tarjolla benjihyppyä ja tivolilaitteita, musiikkiesityksiä, jalkopallostudio, disko ja ynnä muuta tekemistä. Me keskityttiin enemmänkin nauttimaan tapahtumasta ja siihen juomapuoleen. Festarithan kestivät keskiviikosta lauantaihin ja viikolla siellä oli esiintynyt mm. Bastille ja Hurts. Kannattaa käydä ensi kesänä, jos ette ole vielä käyneet! Sisäänpääsy maksoi 15euroa.

Sunnuntaina laivamme takaisin kohti Helsinkiä lähti klo. 18, joten kerkesimme käydä vielä uudestaan Lasnamäellä, jossa on superhalpaa käydä kampaajalla... Leikkuutin n.10-15cm hiuksistani enkä tainnut maksaa enemmän kuin 10e. Kävimme vielä Viru Keskusessa sijaitsevassa Amarillossa, joka ei taas loistanut palvelultaan niinkään... odottelimme jonkun vartin, että meille tuotais edes menut ja toivotettais tervetulleiks, mutta ei, jouduin itse menemään terassilta sisälle, jossa seisoskeli ainakin kuusi tarjoilijaa, eikä kukaan tehnyt elettäkään auttaakseen minua. No sain kuin sainkin tarjoilijan lopulta pöytäämme... ruoka oli perus Amarillosafkaa, mitä Suomestakin saa tosin paremmalla palvelulla ja samalla hinnalla.

Tässä oli pikapostaus mun viikonlopusta, äkkiä syömään, paluu arkeen ja töihin ottaa leiriytyjiä vastaan Kokonniemeen! ;)

Reetta

Bloggaaminen on vähän viivästynyt, sillä sain tällä viikolla kuulla tulleeni hyväksytyksi Helsingin Haagan toimipisteen matkailun liikkeenjohdon koulutusohjelmaan! Aika on siis kulunut enimmäkseen töissä ja asuntohakemuksia täytellessä. Harmittaa luopua mun Porvoon Kamppula-ghettohoodeista tai ei varsinaisesti Kamppulasta tai edes siitä, että kauppa on 50metrin päässä, mutta tästä kämpästä. Vaikka tänne alussa vähän epäilyttikin muuttaa (googlettakaa Gammelbacka/Kamppula, niin ymmärrätte miksi) ja välillä opiskelijabileistä yöllä talvella kotiin palaaminen pelotti, niin en pääse yli siitä että tää kämppä on ihana. Tuntuu turhauttavalta edes haaveilla tän tasoisesta kämpästä 500euron vuokralla Helsingissä. Ehkä on tyydyttävä sitten johonkin opiskelijasoluun, jos Hoasilta tärppäis. Kaikkeahan ei voi saada...

Koska mun ajatukset on tällä hetkellä aikalailla Helsingissä ja ehkä vähän myös mun ens viikon ensimmäisessä kesäviikonloppuvapaassa – Tallinnassa, en oo nähnyt tai tehnyt just mitään, mistä haluisin erityisesti kirjottaa. Paitsi yhdestä jutusta! Viime lauantaihan oli ihanan pirtsakkaan aurinkoinen päivä koko sen sateisen viikon keskellä, joten silloinhan oli suunnattava terdelle! Porvoossa on aiemmin ollut enemmän joenvarsiterasseja, mutta enää siellä on jäljellä Porvoon Paahtimo, Wilhelm Å, Jokiranta Café ja Ravintolalaiva Glückauf. Viimeksi mainittu päätyi meidän vierailun kohteeksemme niinkin yksinkertaisen syyn kuin musiikin takia. Ravintolassa täytyi olla parempi meininki kuin muissa joenvarsiterasseilla, sillä eihän muualta edes kuulunut musiikkia (mulle tää ainakin on ihan must-thing). Heinäkuussa Glykissä soittaa DJ keskiviikosta lauantaihin klo. 19.30 eteenpäin. Ainakin nuoria tää vetää sisään!

Kuulin sisäpiirijutun - tai huhuksiko niitä kutsutaan, että joku porvoolainen, joka asuu niissä punaisissa taloissa joenvarrella olisi ostanut osan joenvarsiterasseista niistä aiheutuvan metelin takia, joka pilaa myös joenrantaidyllin. Liekö pitää paikkansa, mutta ainakin kuulostaisi mahdolliselta!

Äääh tulipas haikeus, kun tajusin, etten vietä Porvoossa enää kun reilun kuukauden ennen Helsinkiin muuttoa. Täytyykin joku aurinkoinen päivä pakata järkkäri reppuun, ottaa pyörä alle ja suunnata viimeisiä kertoja Vanhaan kaupunkiin. Tulevaisuudessa tuun olemaan ylpeä, kun voin kertoa asuneeni Porvoossa. Kun vielä osais nauttia tästä kauniista kotikaupungista ja hengata vähän muuallakin kuin Kamppulassa ja töissä (vaikka sitten siellä terdellä!).

Aurinkoista viikonloppua ja ihania festarisäitä Ruisrockiin, meikä on töissä!

Reetta

Tänään paljastankin Porvoon ja sen lähialueen parhaimpia uimapaikkoja tai vaan upeita maisemakuvaukseen soveltuvia mestoja (uimaan kun näillä säillä niin tekeekin mieli...). Kuten allaolevasta lehtijutusta huomaa, niin Porvoossa tosiaan riittää noita rantsuja, mutta ne myös eroaa toisistaan tosi paljon riippuen haluaako vierailija hiekkarannan, nurtsirannan, kivikkorannan, hitaasti tai nopeasti syvenevän rannan tai ehkä lähellä keskustaa sijaitsevan hiekkakuoppatekorantsun.

Porvoossa melkeinpä tarvii kyllä oman auton halutessaan matkustaa kunnon rannalle, sillä Kokonniemen maauimala ei ihan kaikkia sytytä. Ite pyöräilen joka päivä tän maauimalan ohi, mutta en oo vielä kerenny kokeilee sitä (liekö koskaan kokeilenkaan...) johtuen ehkä epäilyksistäni veden puhtauden suhteen. Paikka silti soveltuu mainiosti tavan auringonottoon ja aurinkoisina päivinä siellä kyllä näyttää olevan porukkaa! Lisäksi maauimalassa on hyppytorni, jos sinne asti uskaltautuu.

Sondby on sitten tää porvoolaisten suosikki (niin oon ainakin ymmärtänyt). Mainitsinkin jo paikasta hieman edellisessä postauksessani, mutta kerrataas vielä. Sehän on siis ihan rannikolla, Suomenlahdella. Autolla keskustasta matkustaa noin puolisen tuntia ja matkaahan on se 20kilometriä. Biitsiä Sondbyllä on tarjottavanaan kahta eri sorttia. Ensimmäinen, joka sijaitsee lähempänä keskustasta tultaessa on hitaastisyvenevä hiekkaranta ja toinen syveneekin nopeammin. Mielestäni alue on nättiä ja ulappa näkyy kauniisti uidessa. Vesi on kuitenkin merivettä (ketkä siitä pitävät ja ketkä ei) ja lisäksi alueella tuulesi todella pahasti vierailtuani siellä, en tosin tiedä tuuleeko siellä aina niin paljon - tuskin? Porukkaakaan siellä käydessäni ei ollut, joten ehkä valitsin vain väärän päivän uimiseen, etenkin kun kyseessä oli talviturkin heitto!

Nurtsibiitsiksi Porvoossa soveltuu Hasselholma, paikka on järven rannalla. Oon tosi huono antaa ajoneuvoja, että kehotan teitä mielummin lukee ton lehtijutun, ottaa osoitteen ylös ja laittaa sen vaikka gepsiin, niin löydätte paremmin perille kuin että lukisitte mun ohjeita... Alueesta jäi hyvä fiilis, vaikka vaan aurinkoa laiturilla olinkin ottamassa. Ainut asia, mikä harmitti oli että nurtsille päästettiin koiria, jotka sitten tietysti pissii ja kakkaa sinne, kun ihmiset sitten kävelee paljain jaloin siellä... koirien tuontihan oli kielletty alueelle, mutta ilmeisesti auringonpalvojat ja muut asiakkaat eivät noudata sääntöä.

Aaah! Ja nyt pääsen kertomaan MUN lemppari"biitsistä" ja ehkä lempparipaikasta koko Porvoossa! Nimittäin *rumpujen pärinää* - Emäsalo! Sitä ei ookkaan mainittu ees liittämässäni lehtijutussa, sillä se soveltuu ehkä paremmin chillailu-/valokuvausmestaksi kuin auringonottoon. Kyseessä on siis kivikkoranta meren rannalla. Niin kaunista! Ja sinistä! Meri on aina ollut ihan tyyni, kun olen käynyt siellä ja siellä saa ihan huippumakeita kuvia! Emäsalossa on myös grillausmahdollisuus. Suosittelen.

Porvoon läheisyydessä, Sipoossa tai tarkemmin Söderkullassa on myös paljon järvirantsuja. Paras niistä on ehdottomasti Pilvijärvi. Sinne taitaa mennä Porvoosta bussikin. Autolla saavuttaessa parkista joutuu maksamaan 3euroa, mutta se on pieni hinta niin hyvästä rannasta. Kuumina kesäpäivinä paikka saattaa kyllä olla ihan täynnä, joten kannattaa saapua ajoissa. Pilvijärvellä on rantalentisverkko, hyvin tilaa, kioski, ulkohuussit, pukkarit ja grillausmahdollisuus. Järven pohja on hiekkaa, ja vesikin on kirkasta! Kaiken lisäksi ranta sijaitsee sen verran hyvällä paikalla alhaalla, että siellä harvemmin tuulee!

Toivotan hyviä rantakelejä... ainakin sitten loppukesälle! ;)

Reetta

Moikka kaikki matkailusta ehkä hitusen tai aika paljonkin kiinnostuneet!

Voisin aluksi kertoa hieman itsestäni, mistä tuun skriivaamaan (no worries, en tuu jatkamaan tätä wnb suomenruotsalainen tyyliäni ainakaan yhtä postausta pidemmälle...) ja miksi just matkailusta. Voisin kertoo pitkät pätkät kaikista maailmankolkista, mihin oon elämäni aikani jo kerenny päätymään, mutta taidan jättää väliin. Voin vaan tiivistää sen, että oon matkustellut ikääni nähden paljon ja kiitos siitä kuuluu tietysti vanhemmilleni, jotka ovat antaneet mahdollisuuden matkusteluun ja ovat itse myös olleet intohimoisia reissaajia. 

Aloitin tosiaan tammikuussa 2014 Porvoon HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa matkailualan opinnot ja samalla muutin tänne Hyvinkäältä. Oon aatellut kirjotella yhen postauksen matkailualan opintoihin liittyen, jos vaikka kiinnostuneita alaa kohtaan on. Itse ainakin selasin kaikki nettisivut ja blogit läpi ennen kuin hain restonomikoulutukseen. Vaikka oonkin viihtynyt Porvoossa, niin toki aina on kauhee hinku meien ihanaan pääkaupunkiin. Hain nimittäin kevään haussa Helsingin matkailun liikkeenjohdon koulutukseen ja tälläkin hetkellä jännitetään tuloksia...

Matkailualan opintojen myötä oon huomannut kiinnostuneeni yhä enemmän kotimaan matkailusta. Suomessa on paljon paikkoja, joissa en ole päässyt käymään ja etenkin kesäisin - se kauneus. Suomeen tuleville turisteille pitäisi enemmän markkinoida auton vuokrausta/omatoimimatkailua, sillä mielestäni autolla pääsee kokemaan just ne paikat mitkä haluaa ja ihan omalla aikataululla. Lisäksi auton kyydissä näkee ne parhaimmat järvimaisemat. Toki se on aika uskaliasta, en mäkään uskaltaisi välttämättä mennä vetämään road trippiä Suomen ulkopuolelle, mutta muualla ei välttämättä olekaan niin hyvää infrastruktuuria kuin meillä täällä pohjolassa - okei, välillä tääki kusee, mut jos vertaa muualle Eurooppaan tai maailmaan niin meillä menee liikennejärjestelyjen kanssa aika mallikkaasti.

Tää vuosi on ollut todellinen muutoksien vuosi jo nyt, sillä oon kerennyt muuttamaan eri kaupunkiin vanhempien hoivista omaan ihanaan yksiöön, aloittamaan uudessa koulussa uudet opinnot ja vaihtamaan työpaikkaakin pari kertaa. Tällä hetkellä oon kesätöissä Porvoon Sun Campingin leirintäalueella, jota voin suositella lämpimästi kaikille leiriytyjille, sillä paikka on upeesti luonnon ja Porvoon Vanhan kaupungin läheisyydessä. Voisin jopa väittää, että meidän Kokonniemen leirintäalue on Porvoon parhaimpia mestoja leiriytymiseen, sillä ite tuli kierrettyä juhannuksena *Sondbyn suunnalla (*sijaitsee siis Porvoon rannikkoalueella, Suomenlahdella, puolen tunnin ajomatkan ja 20km:n päässä Porvoon keskustasta) etsimässä kavereiden kanssa mukavaa paikkaa leiriytymiseen, jossa voitais myös grillailla, ehkä käydä uimassa ja saunomassakin.

Katsastettiin ensin Porvoon ilmainen ns. leirintäalue Köttboda. Mesta oli ihan ok, aika pieni ja siellähän ei ollut muita "hyötyjä" kuin ulkohuussit. Plussat kuitenkin siitä, että on paikka johon voi leiriytyä ilmaiseksi ja vieläpä veden läheisyydessä. Suosittelisin paikkaa nuorille, mutta tulkaa isommalla porukalla, sillä juhannuksena siellä ei ainakaan ollut paljoa porukkaa (mikä on varmaan kuitenkin selitettävissä kehnoilla ilmoilla).

Oltiin vähän mukavuudenhaluisempia, joten haluttiin mennä katsomaan, josko Skeppars Caravan olis enemmän meidän makuun (maksullinen leirintä, mut hei siel on sauna!). Odotukset olivat aika korkeella, koska paikalla on hyvät nettisivutkin. Valitettavasti käännyttiin yhtä nopeesti pois alueelta kun tultiinki sinne, sillä paikka oli ihan täynnä karavaanareita ja vähän liikaa kirkuvia lapsia meidän juhannuksen viettoon. Reissun aikana kerettiin eksymään myös itse Sondby Caravaniin, mutta se selviski olevan pidempiaikaisten leiriytyjien alue.

Loppujen lopuksi päädyttiin sitten mun työpaikalle (ah, tykkään siitä niin paljon, etten malta ees vapaapäivänäni olla poissa sieltä!;)) eli Sun Camping Kokonniemeen. Selvis, että paikka oli just sellanen, mitä kaverit olivat odottaneet jo aiemmilta leiriytymisalueilta. Saatiin grillailtua, chillailtua tulen ääressä saksalaisten vai oliko ne sittenkin hollantilaisia? vai sveitsiläisiä? anyways... turistien kanssa, vuokrattua pyörät juhannuskokolle ja käytyä jokirannassa kiekka. Ja näin insidetietona - myös Anna Heiskari (o.s. Abreu) oli käymässä alueella ystäviänsä moikkaamassa.

Okei, nyt poikkesin vähän aiheesta! Aloitin kertomaan itestäni niin aloinkin kirjottamaan mun juhannuksesta, Porvoon leirintätarjonnasta ja Anna Abreusta... Back to topic siis, mun äiti on virolainen, joten Tallinna on aika tuttu mesta mulle. Seuraava reissu Tallinnaan onkin varattu jo heinäkuun toiselle viikonlopulle, jolloin siellä on myös jokakesäinen Õllesummer - olutfestivaalitapahtuma. Postausta siis luvassa todennäköisesti myös etelän naapuristamme!

Mitä muuta musta? Luulen, että kerroin jo kaiken oleellisen ja opitte tuntemaan mut postausteni myötä paremmin. Uskon, että ihmisten alan valinta perustuu tosi paljon omiin elämän kokemuksiin ja opittuihin asioihin, niin myös mulle on käynyt, vaikka voin myöntää edelleen painiskelevani välillä, että onko tää nyt varmasti se ala, jota haluun tulevaisuudessa tehdä. Voisinkin päättää postaukseni seuraavaan mietintä-/motivointilauseeseen: "Mold your career around your lifestyle not your lifestyle around your career".

Reetta

psst... mua voi myös seurata instassa nimellä reettalie.