RUISROCK 2014 // ALUE

Vaikka vietinkin Ruisrockissa vain yhden päivän, ei kaikki siellä tapahtunut mahtunut millään yhteen postaukseen. Edellisessä tekstissä kerroin lähinnä artisteista joita kävin katsomassa ja niistähän riitti asiaa, minkä varmasti huomaa edellisestä kilometrin mittaisesta postauksesta...

Festivaalialue oli mielestäni varsin selkeä ja ainoa syy miksen kolunnut jokaista kojua oli se, että ihmisiä oli joka puolella niin paljon, että mielummin kävi hakemassa ruokansa sieltä missä ei ollut jonoa tai täyttämässä vesipullonsa mielummin vessojen lähistöillä olevista hanoista, kuin jonottamalla jonkun teltan suulla kymmeniä minuutteja vuoroaan juomaostoksille. Ja mikä parasta - alueella jaettiin ilmaiseksi pieniä kokistölkkejä ja siksi säästin pitkän pennin kun nappasin kojusta pariinkin otteeseen tölkin matkaan! 

Kokiksella oli oma iso piste, jossa oli kokistarjoilun lisäksi mahdollisuus ottaa kaverin kanssa kuva, jossa kummatkin tunkeutuivat ison kokispaidan sisään. Pisteellä oli myös tuoleja joissa pystyi lepuuttamaan festaroinnin väsyttämiä jalkojaan.  

Mun mielestä oli superhauska idea, että jokainen festarivieras sai käydä kustomoimassa itselleen tölkin johon sai itse päättää tekstin! Kuten näkyy, mielikuvitusta löytyi niin paljon, että pyysin tölkin kylkeen vain oman nimeni.

Kun väsymys alkoi painaa, eikä ollut oikeastaan yhtäkään artistia joka olisi kiinnostanut sillä hetkellä, päätimme etsiä jonkun hyvän ruokapaikan. Löysin lopulta mielenkiintoisen paikan jossa oli tarjolla erilaisia burgereita ja hotdogeja. Harmittaa vieläkin että halloum -burgeri oli loppunut, mutta sain tyytyä aivan mahtavaan kakkosvaihoehtoon, perinteiseen juustohampurilaiseen. 

Kojuja oli rantalavan tuntumassa useampikin ja olivat kyllä varsin suosittuja - muttei niin ruuhkaisia kuin päälavan tienoolla olleet ruokakojut. 

Positiivisena yllätyksenä koettu makuelämys! Kuvassa tai edes livenä ruoka ei näyttänyt läheskään niin hyvältä kuin oli. AInoa miinus oli, että ranskalaiset ja pihvi olivat hieman viileitä, mutta ei kuumana kesäpäivänä tulikuumia ruokia mielisikään syövän. 

Ruokailun jälkeen lepuutimme jalkojamme hetken ja kävelimme vielä viimeisille keikoille upeassa auringonlaskussa. Katselimme ihmispaljoutta ja kaikkia uhkarohkeita benji -hyppääjiä mielenkiinnolla, kunnes keikkojen jälkeen väsy pakotti meidät lähtemään pois. Pakko myöntää, että Ruisrockissa oli aivan mahtavaa, vaikka olinkin siellä vain lauantain. Ainakin melkein kesän paras päivä oli mun Ruissi-lauantai :-)

Ihan älyttömän kaunis auringonlasku (vaikka lokit onkin inhottavia...) !

Kun sunnuntai koitti, päätin lähteä itsekseni Turun keskustaan paapoilemaan ja löysinkin mukavan kahvilan jossa istuskelin aamupalalla yksinäni melkein tunnin. Aurinkoinen aamu teki minut onnelliseksi kun katselin torin laidalla kulkevia ihmisiä. Elämä ja kesä tosiaan on aika mukavaa! Tunnelmoin aikani ja lähdin kohti Helsinkiä ja kotia, yhtä maan mainiota kokemusta rikkaampana. 

- S A R A -