Urbaani juhannus

Minun juhannukseni näytti tältä:

Ja tältä:

Kuten viime uutena vuotena, olin päättänyt, etten nyt juhannuksena lähde mihinkään mökkeillemään. Enkä Kalajoelle. Joten jäin Ouluun. Kaupunki oli niin vilkas, että Hemingways antoi valomerkin puoli kolmelta päivällä. Sielläkin tultiin kysymään pöydästä, että halutaanko jotain ennen kuin on myöhäistä. Ei haluttu. Mutta taisinpa olla väärässä siitä, ettei Oulussa IKINÄ tulla kysymään, tuodaanko pöytään?

Alkoi jo melkein kaduttaa, että jäin kotiin. Istuimme Kauppatorilla Keltaisen aitan patiolla. Pihalle oli pystytetty karaoketeltta ja todella pieni esiintymislava bändille. Kyllä siinä kävi porukkaa laulamassa. Ja tosissaan. Tunteet olivat pinnassa, kuin television laulukilpailuissa. Eräs nainen puhkesi kyyneliin, kun ei saanut aplodeja. En tiedä saiko siellä kukaan muukaan. Tai jos taputettiin, se oli enemmänkin rohkeudelle kuin hyvälle esitykselle. Videoitakin sieltä löytyy, mutta enpä taida kehdata niitä lisätä.

Kyllä ne patiot sitten saatiin täyteen ihmisiä iltaa kohti. Ja hauskaakin oli siinä ryypiskellessä. Kymmenen aikaan muistaakseni lähdin kotiin hakemaan takkia, kun ei siellä oikein tarennut enää istua. Tarkoitus oli lähteä jonnekin baariin, joka olisi sinne aamuyöhön asti auki. Meninkin Laanilaan kotibileisiin.

On aika vähän kerrottavaa tuolta perjantailta ja vielä vähemmän muistikuvia lauantailta. Ja näitäkin vähemmän heruu suosituksia urbaanille city-juhannukselle. Kyllä minä taidan ensi vuonna mökille lähteä.