Pyöräily tekkee hyvvää

Tykkään pyöräilystä. Pyörällä pääsee lujaa ja Oulussa moisella sotkeminen on tehty todella helpoksi. Pyöräteitä pitkin pääsee melkein mihin tahansa. Mieluummin fillaroin kuin autoilen. Asia olisi varmaan toisin jos omistaisin auton. Olen myös huomannut, että olen aika hyvä polkemaan. Tosin kaikki siitä varmaan saa onnistumisen fiiliksiä jos käyttää mielikuvitusta.

Viimeksi kävin Hietasaaren lenkin kiertämässä. Tai ehkä kiersin koko lenkin, ehkä en. Se oli aika sotkuinen ja ajauduinkin sinne vahingossa. Itse asiassa en tiennyt koko kierroksen olemassaolosta aikaisemmin. Se lähtee Nallikarin rannan läheltä, satamaan päin. Ja päättyy minne lie. Sitä Hietasaarta se kuitenkin kiersi. Paikka oli äärettömän rauhallinen ja moista hiljaisuutta en ole kokenut aikoihin. Lintujen laulua siellä lähinnä kuului.

Sieltäpä löytyi myös lintutorni. Vaikken lintuja bongaakkaan, tykkään käydä tupakoimassa ja ihailemassa maisemia sellaisissa. Korkealla on mahtavaa. Näkkee paljon kauemmas.

Ystäväni Pekka on oikeastikin joskus bongaillut lintuja.

Tältä siellä näytti yhteen suuntaan ainakin.

Lenkki oli ainakin yhden kyltin mukaan vain 3,2 kilometriä. Mutta Se saattoi olla sellainen väli-info, että paljonko sitä kierrettävää on vielä jäljellä. Joka tapauksessa, tuntui kuin olisi ulkomailla pyöräillyt. Viime kesänä lähdin juurikin tämmöisiä mestoja katselemaan Eurooppaan. Tai ainakin yritin lähteä. Ei olisi tarvinnut muuta kuin ylittää pari siltaa Pikisaaren molemmin puolin. Ottakaa pyörä mukkaan jos tänne tulette.