Koitelinkosket

Koitelinkosket ne oli upea näky, vaikka ilma olikin aika surkea. Taivas oli pilvien peitossa ja satoi vähän vettä. Ei haitannut yhtään siinä kun ihaili komeasti virtaavaa koskea ja kaikennäköistä metsää sun muuta kasvillisuutta sen ympärillä. Sinne tänne vei pitkospuut kävelyreittejä helpottamaan ja paikkaa oli kyllä mukava kiertää. Tuntui, että joka kymmenen metrin välein näki jotain vähän erilaista ja ainakin meikästä aika siistiä luonnontuotosta. Grillipaikkoja ja hengailumestoja tuli aika paljon vastaan. Kalastajiakin siellä tietysti näki. Jos kalastaisin ikinä, menisin sinne. Perheen pienimmät oltiin huomioitu ainakin pienellä leikkipuistolla. Bajamajassa on käsihana.

Me ei tehty mitään, käveltiin vaan ympäri ämpäri. Mutta voin kuvitella mitä siellä voisi tehdä. Jos olisin Kiiminkiläinen, olisi Koitelinkosket se paikallinen pussikaljamesta. Ja jos olisin festivaalijärjestäjä, järjestäisin uskomattomat musiikkifestarit sinne. Hukkumisriski voisi tosin olla melkoinen. Tai sitten ei. Itse en ainakaan kännissä menisi tuonne koskeen. Voi sinne tietenkin tippuakin. Ja tunnen kyllä tyyppejä jotka sitä menisi ihan tarkoituksellakin uhmaamaan. Jos olisin kunnon perheenisä matkalla Kuusamoon, pysähdyttäisiin kyllä tuonne ihan vain kiertämään ja nauttimaan maisemista. Eväät olisi toki mukana. Ja onki. Vihaisen tyttöystäväni voisin myös viedä tuonne. Kaunis paikka sopia, tai erota. Antaa kuvien kertoa enemmän.

Paikan löytää helposti. Lähtee Oulusta Kuusamoon päin ja joskus Jäälin jälkeen tulee oikealle kyltti Koitelinkosket.