Katri
Tiedättekö sen tunteen, kun olet reissussa ja yrität etsiä illalla ravintolaa kaupungista missä et ole aikaisemmin käynyt? Kiertelet epätoivoisena tähyillen mikä paikka näyttäisi kivalta, missä olisi tilaa, mutta mikä ei kuitenkaan olisi tyhjillään, sillä se tarkoittaa varmasti sitä että ravintolaan ei kannata mennä, kun ei siellä ole ketään muutakaan. Lueskelet ovilla menuja ja yrität ymmärtää mitä niissä sanotaan. Vatsa kurnii ja alkaa tulla kiukku, koska nälkäisenä ei koskaan pitäisi joutua etsiskelemään ”sopivaa” ravintolaa.
No me haluttiin mun kaverin kanssa välttää tämä edellä mainittu episodi ja hetken tallinnan katuja käveltyämme paineltiin jo edellisellä Tallinnan reissulla (se samainen kolmen vuoden takainen) hyväksi todettuun, Kuldse Notsu Kõrts –nimiseen ravintolaan. Ravintola tarjoaa perinteistä virolaista ruokaa ja sen sisustus sekä tunnelma ovat todella sympaattisia.
Itse päätin vetäistä oikein kunnon nostalgisen annoksen, mustamakkaraa ja hapankaalia, kaverini tyytyessä hieman kevyempään ja tavanomaiseen lohiannokseen. Tiedä sitten mikä nostalgia puuska mulle tuli, mutta jonkinlainen pakottava tarve tuli vetäistä oikein kunnon talonpoikaisannos. Ja oli muuten todella maukasta...ainakin siihen asti kunnes kaveri muistutti mistä se olikaan taas tehty!
Tätä ravintolaa voin siis todellakin suositella lämpimästi kaikille Tallinnassa matkaaville nälkäisille (ja malttamattomille) herkuttelijoille!
Lauantaiaamuna suuntasin kaverin kanssa Tallinnaan. Varattiin reissu jokunen kuukausi sitten, tarkoituksena osallistua Tallinnan maratonille, joka juostiin sunnuntaina 14.9. Oh well, meidän juoksu ei menny ihan niinku Strömsössä, mutta siitä enemmän myöhemmin, nyt muutama sananen Tallinnasta...
Vaikka olen Tallinnassa syntynyt ei mulla oikein ole sinne enää mitään sidettä ja siellä vierailutkin ovat jääneet vuosien saatossa aika vähälle. Viime Tallinnan vierailusta taitaa olla aikaa jo kolme vuotta, ja silloinkin muistan vaan, miten kylmää ja koleaa siellä oli, ja miten laivamatkamme takasin satdiin oli peruttu tuulisen sään vuoksi.
No eipä ollut kylmää ja koleaa tällä kertaa, vaan ihanan aurinkoista ja tunnelmallista! Joo kyllä, olen juuri niitä matkaajia, joiden mielipiteeseen aurinkoinen sää vaikuttaa todella paljon. Kävelimme kaverin kanssa Tallinnan Vanhan Kaupungin katuja ja en voinut olla ihastelematta sen kauneutta suu ammollaan. Ihan harmittaa, että en ole käynyt Tallinnassa useammin. Tallinnan kauppakeskukset ja ns. uudempi infastruktuuri ei muhun niinkään iske, mutta voi vitsit sitä Vanhaa Kaupunkia – wow! Olisin voinut käyskennellä niillä kaduilla vaikka koko päivän, jollei olisi pitänyt säästellä vähän paukkuja seuraavan päivän puolikkaalle. Todella kauniita rakennuksia, ihanaa vanhaa arkkitehtuuria ja suloisia kahviloita ja rafloja. Pakko päästä Tallinnaan uudestaan vaikka joulun aikana, voin vain kuvitella miten tunnelmallista Vanhassa Kaupungissa on, kun lumi on peittänyt maan ja joulumarkkinat vallanneet Vanhan Kaupungin kadut.
Viime viikolla ehdin piipahtamaan Suomen suurimmassa huonekalu-, sisustus- ja designtapahtumassa, Habitare messuilla. Muotoilu ja sisustus ovat lähellä sydäntäni ja olenkin vieraillut Habitaressa aikaisemminkin, saaden sieltä inspistä omiin sisustushankintoihin.
Habitare-messuilla oli taas tuttuun tapaan niin pienempiä tuottajia ja nuoria suunnittelijoita, kuin myös suurempia yrityksiä mm. Unikulma, Boknäs ja Stemma, joiden valtavan kokoiset standit jäivät erityisesti mieleeni. Myös sisustuslehdet olivat myös hyvin näyttävästi esillä, mm. Dekolla taisi olla jopa kaksi esittelypistettä.
Itse ihastuin erityisesti Trash Design nurkkaukseen, jossa oli esillä paljon innovatiivisia tuotteita, joiden materiaaleina oli käytetty roskia tai kierrätysmateriaaleja. Myös Kotio-merkillä oli freesi ja valoisa messuosasto. Yrityksen palvelukonsepti perustuu elämää helpottavia sekä turvallisuutta lisääviin palveluihin ja tuotteisiin, jotka soveltuvat erityisen hyvin myös liikuntarajoitteisille tai iäkkäille henkilöille. Mieleen jäi myös Destiny Storen tyylikäs ja tunnelmallinen osasto, josta olisin voinut kotiuttaa ihania sisustustauluja ja kortteja.
Napsin aika lailla kuvia messuista, joten antaa niiden puhua puolestaan!
Vietin yhden iltapäivän kierrellen Eiran katuja ystäväni kanssa ja siinä samalla mietin miten kivan postauksen tästä kauniista alueesta saisi. Päivätyöni puolesta tallailen Eiran katuja harvasen päivä ja siltä akselilta -Eira, Kaivari, Ullanlinna ja Kaartinkaupunki- löytyykin vaikka mitä mielenkiintoista kerrottavaa. Tätä kuvankaunista aluetta esittelee hyvinkin mielellään ulkopaikkakuntalaisille ystäville ja tutuille!
Treffaattiin Viiskulmassa, jossa ihan ekaksi napattiin iltapäiväkahvit Brooklyn Cafesta, josta on aina myös pakko ostaa cookiet mukaan, vievät meinaan kielen mennessään! Tyytyväisenä suuntasimme merelle päin ja aloimme koluta läpi alueen ihania pikku kauppoja. Vuorimiehenkadulla sijaitseva Escapist ja SirkusKupp myy laadukkaita design ja vintage-esineitä aina vaatteista sisustusesineisiin. Korkeavuorenkadulla sijaitsevan Tikaun eettisesti tuotetut tuotteet saivat meidät ihastelemaan sympaattista kauppaa suu auki! Aivan ihania mattoja, koruja ja sisustusesineitä! Tikaun tuotteet ovat käsintehtyjä ja niissä käytetään lähinnä luonnonmateriaaleja ja siksi kaikki tuotteet ovatkin yksilöllisiä. Tältä alueelta löytyy vaikka mitä pientä putiikkia ja kauppaa, joten kannattaa pitää silmät auki ja poiketa rohkeasti sisään!
Kauppoja kierrellessä alkoi tulla vähän nälkä ja matkalla poikkesimme „palvelevassa kortteliruokakupassa“ Kapteeninkadun Anton & Antonissa. Täällä tiedetään mistä hyvä asiakaspalvelu koostuu ja miten tuoreista raaka-aineista loihditaan asiakkaille (allekirjoittaneelle) vaikka tuunattu jokirapuleipä perunasalaatilla, jos hän sellaisen haluaa. Tyytyväisenä ja mahat täynnä jatkoimme ihastuttavan Salkkari-kadun läpi (Huvilakatu) vähän erilaisempaan shoppailumiljööseen, nimittäin Kaivarin Kanuunaan, joka on itsepalvelukirppis Kaivarissa, Merikadulla. Kirppis on tunnettu hieman laadukkaimmista tavaroistaan ja sen tilat ovat valoisat ja tilavat. Tavaraa löytyy aina merkkilaukuista, kirjoihin ja astioihin.
Ihana kierroksemme päättyi kuohareihin Korkeavuorenkadulla sijaitsevassa Maxillissa!
Oletteko kuulleet, että Kiasma suljetaan väliaikaisesti rempan takia ja avataan taas seuraavan kerran vasta keväällä 2015? Tämän uutisen johdattelemana en ollut ainoa, jonka tie vei Kiasman ilmaispäiville viime viikonloppuna. Viime Kiasman visiitistä olikin sen verran aikaa, että oli ihan sivistävää käydä tutustumassa yhteen Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä.
Kiasmassa oli meneillään mm. Marimekon ja Kiasman Kimpassa-näyttely. Tässä monimuotoisessa näyttelyssä oli esillä muun muassa maalauksia, valokuvia, veistoksia, tilateoksia ja keramiikkaa. 16 taiteilijaa ja suunnittelijaa on hyödyntänyt Marimekon tarjoamia materiaaleja ja tuotantoprosesseja uusilla tavoilla, tekemällä näyttelyyn uuden teoksen sekä suunnitelleet sen Kiasman tiloja silmällä pitäen. Kiasma Hits-kokoelmanäyttely puolestaan keräsi kasaan 50 taiteilijan teokset ja esitteli täten nykytaiteen historiaan ja Kiasman ”hittikokoelmaa”.
Omasta nykytaidetietämyksestäni kertoo varmasti se, että mun mielestä paikan hienoin työ oli sadoista karkeista tehty valtavan kokoinen punainen ruusu. Niin, nykytaide ei ehkä ole ihan mun juttu. Mutta vaikka nykytaide ei olisi myöskään niin lähellä sinun sydäntäsi, kannattaa Kiasmassa käydä vaikka vaan sen mielenkiintoisen arkkitehtuurin takia. Kiasmassa on valtavasti luonnonvaloa ja Kiasman suunnittelija Steven Hollin suunnittelun lähtökohtina onkin ollut ajatus zenmäisestä rauhasta sekä inhimillisestä mittakaavasta.
Viime viikonloppuna järjestettiin Kaapelilla Helsinki Design viikon kunniaksi Design Market. Tapahtuma järjestettiin jo kymmenettä kertaa ja joka kerta, kun itse olen siellä käynyt on se ollut tupaten täynnä. Varsinainen kestosuosikki on siis kyseessä! Tapahtuma on todella suosittu paitsi kävijöiden keskuudessa, niin myös näytteilleasentajia on paikalla lähes sata.
Kaapelilla pääsi ihastelemaan niin muotia, kuin designia, aina sisustustarvikkeista koruihin ja mattoihin. Olen itse tehnyt aikaisempina vuosina monia löytöjä, mm. Titimadamen koruja ja Coston pipoja. Tänä vuonna ihastuin päätäpahkaa Woodnotesin paperinarukoreihin, Balmuirin pellavapyyhkeisiin ja petivaatteisiin sekä Common brändin Yoshi-pyyhkeisiin. Myös Julja:lla oli hyvin mielenkiintoinen konsepti. Kolme nuorta tyttöä jotka suunnittelevat paitsi todella ihania vaatteita, ovat he myös päässeet pitkälle muotibisneksessä, jossa kilpailu on erittäin kovaa. Täytyy nostaa hattua tytöille!
Design Market on siitä mielenkiintoinen konsepti, että siellä pääsee tutustumaan ja näkemään myös pienempien yritysten tuotteita, joita ei suuremmista marketeista löydä. Tapahtumassa on aina kiva katsastaa sesongin uutuudet ja tutustua mahtaviin designtuotteisiin, joiden olemassaolosta ei ilman Design Marketia edes tietäisi. Jokaisella osastolla oli myös "messutarjouksia", joten tyhjin käsin ei tapahtumasta tarvinnut lähteä!
Täydellisen brunssin metsästys jatkuu ja tällä kertaa tiemme vei Kallioon, Porthaninkadulle ravintolaan nimeltä Kallion Oiva. Täydellisen brunssipaikan metsästys näyttää olevan ihan yhtä vaikeeta, kuin täydellisten farkkujen tai luottokampaajan metsästys.
Oli kiva kuitenkin palata taas pitkän tauon jälkeen brunsseilemaan Kallioon, viime kerrasta onkin jo tovi. Kallion Oiva on varsin monipuolinen paikka. Sunnuntaibrunssin lisäksi siellä voi laulaa karaokea, lounastaa tai tanssia, jos siltä tuntuu.
Brunssi oli mielestäni varsin kattava, joskin 19,50e hintaan, sellainen sen täytyy ollakin. Jogurtteja löytyi kahdenlaisia, turkkilaista ja tavallista maustamatonta, jonka höysteenä löytyi mysliä, kahta erilaista hilloa ja hillottuja marjoja. Leikkelepöydästä löytyi niin kinkkua, kalkkunaa, metukkaa ja juustoa – ja mikä parasta, runsaasti graavilohta! Salaateista maistoin sienisalaattia, joka oli ihan ok ja pastasalaattia, jonka maku oli omaan mieleeni hieman erikoinen. Tarjolla oli myös punajuurivuohenjuustosalaattia sekä vihersalaattia, jotka jäi tällä erää maistamatta. Leipävalikoima oli aika lailla samaa, kuin muissakin brunssipaikoissa; ruisleipää, crosuja, vaaleaa hiivaleipää ja karjalan(porkkana?)piirakoita. Ystäväni kehui paljon paikan lohipiirakkaa! En ole suuri lämpimien ruokien ystävä, joten makkarat, lihapullat ja munakkaat jäivät tällä kertaa muille. Brunssin parhaimmistoa oli mielestäni herkullisen näköinen jälkiruokapöytä, juustoja, hedelmiä ja kakkuja!
Oivan brunssi oli mielestäni hyvä, mutta ei sekään päässyt vielä Helsingin parhaimmaksi brunssiksi. Ruokaa oli riittävästi ja palvelukin pelasi, mutta mikään ei valitettavasti erityisemmin säväyttänyt tai yllättänyt. Summasumaarum, tulen tänne varmasti uudelleenkin, mutta täydellisen brunssipaikan metsästys jatkuu...
Viime sunnuntaina kävin frendin kanssa ulkoilmaleffateatterissa. Aikaisemminkin on tullut katsottua elokuvia taivaan alla, mutta tämä taisi olla historiassa eka kerta, kun teen sellaista Suomessa.
Paikkana oli Kansalaistori, tapahtumana Helsingin Juhalviikkojen aikana järjestettävä ”Leffapiknik” ja leffana Docventuresin, Samsara. Dokkarissa kuljettiin pyhiltä mailta katastrofialueille ja tehotuotantotehtaista luonnonihmeisiin. Elokuvaa olikin kuvattu lähes 25 maassa. Elokuvassa ei ollut lainkaan puhetta tai tekstitystä vaan sen koukuttavuus perustui puhtaasti pysäyttäviin ja keskustelua herättäviin kuviin.
Tunnelman puutteesta ei leffapiknikiä voinut moittia. Vilttien alle (ja päälle) käpertyneet leffafanit, kaakao ja syksyisen tumma taivas loivat kyllä aika mielenkiintoisen combon Helsingin keskustaan. Tällaisia iltoja toivoisi järjestettävän useamminkin, etenkin kesäiltoina. Stadissa on kymmeniä puistoja ja toreja johon ulkoilmaleffateatterin voisi saada pystyyn ja tällaisilla tapahtumilla näyttää selkeästi olevan kysyntää, sillä ainakin tänä sunnuntaisena iltana Kansalaistori oli jengiä pullollaan!
Yhtenä iltapäivänä oltiin menossa Lonnan saarelle kaverin kanssa, mutta koska oltiin aika myöhään liikenteessä, oli Lonnan ravintola jo ehtinyt sulkea ovensa, joten päädyttiinkin Lonnan kautta Suokkiin, eli Suomenlinnaan.
Suomenlinna on varmasti yksi Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä ja vierailukohteista, eikä suotta, sillä onhan se kyllä todella viehättävä – ympäri vuoden! Koska Suokki on Kallion ja Töölön ohella yksi Helsingin kaupunginosista, kulkeekin sinne lautta läpi vuoden, jopa jouluaattona. Olen itse käynyt Suokissa kaikkina vuoden aikoina ja vaikka se onkin suosittu kesäkohde, paikallisten mukaan kannattaa siellä ehdottomasti käydä myös talvella. Kun muualla kaupungissa on harmaata ja loskaista, on Suokissa jo valkoinen lumipeite maassa. Suomenlinnassa riittää ihmeteltävää moneksi tunniksi ja sinne kannattaakin mennä vaikka piknik korin kanssa. Kannattaa myös tsekata opastetut kävelykierrokset tästä.
Me istuttiin iltaa ihastuttavassa Valimossa, joka on ravintolan ohella myös vierassatama. ”Nurmikattoinen, 1870-luvulla rakennettu entinen ammusvalimo luo mahtavat puitteet viettää palanen kesälomaa lyhyen venematkan päässä kaupungin melskeestä. Tule lasilliselle, lounaalle, päiväretkelle tai saavu omalla veneellä ja viivy useampikin päivä. Valimon taustalla hyörii sekalainen joukkio ihastuttavia ravintola-alan moniosaajia, jotka tekevät kaikkensa, jotta sinun kesästäsi tulisi ikimuistoinen.” Valimo on auki 27.syyskuuta asti, jonka jälkeen se sulkee ovensa talveksi ja avaa taas ensi kesänä!
Suokkiin pääsee joko HKL:n lautalla tai JT-Linen lautalla Kauppatorilta. Aikataulut löydät tästä ja tästä.
Viime lauantaina kävin itselleni hyvinkin erikoisessa tapahtumassa, nimittäin oikein kunnon vanhan ajan lavatansseissa. Paikkana oli Lammassaari, jossa järjestettiin loppuunmyyty Isle of Sheep.
Kaveri tosiaan pyysi mua tuonne tapahtumaan ja koska kaikki uusi kiehtoo mua, kuin timantit harakoita, päätin käydä katsastamassa mistä oikein oli kyse. Muistatteko kun kirjoitin tämän postauksen? Tapahtuma järjestettiin juuri tuolla Lammassaaressa, pitkospuiden päässä, punaisessa pirtissä. Alkuiltana ihasteltiin auringonlaskua rannassa, josta sitten siirryttiin itse pirttiin, jossa oli oikein kunnon tanssit menossa! Paikalla oli esiintymässä live bändi, Vallilan Tango ja myöhemmin illalla DJ Vilunki, kasvisruokaa ja muita herkkuja sai perinteisestä buffetista.
Osa jengistä oli pukeutunut oikein vanhan ajan lavatanssimekkoihin ja miehiltä löytyi perinteisempää pukua. Jotenkin todella sympaattista! Paikka oli kauniisti valaistu lyhdyillä ja valoilla ja tunnelma oli katossa. Yöllä suunnistettiin sitten taskulamppujen avulla pois pitkospuita pitkin ja jatkettiin iltaa aina niin mahtavaan Yökyöpeliin, joka ei taaskaan pettänyt! Allekirjoittanutkin taisi päätyä laulelemaan Ressu Redfordia, vaikka vannoin, ettei mua saa mikin päähän kirveelläkään. Never say never!
Mustikkamaalle avattiin kesällä Helsingin ensimmäinen lasten seikkailupuisto. Itse en ollut puistosta kuullut ja huomasin sen matkalla Korkeasaareen, koska se sijaitsee aivan Korkeasaareen menevän polun vieressä. Mulla on paljon perheellisiä pariskuntia ystäväpiirissä ja heidän kautta tiedän, että kaikki vinkit lapsiystävällisistä aktiviteettipaikoista (perus HopLopien ja Lintsin lisäksi) otetaan enemmän, kuin mielellään vastaan.
Metsään rakennetuilla köysiradoilla liikutaan kiipeilyvaljaissa jatkuvavarmenteisella järjestelmällä. Erilaisten ratojen ja vaijeriliukujen luvataan haastavan seikkailijan motoriikkaa sekä tasapainoa. Aiempaa kiipeilykokemusta ei seikkailuradoille tarvita, ja varusteet ja koulutus annetaan ohjatusti paikan päällä. Tällä hetkellä seikkailupuisto on tarkoitettu 90-140cm pitkille seikkailijoille, mutta syyskuun lopulla avataan ratoja myös yli 130cm kiipeilijöille. Pienemmille tarkoitetut radat on sijoitettu noin metrin korkeudelle ja isoimmille tarkoitetut ovat 3-10 metrin korkeudessa. Vanhemmat voivat olla tarpeen mukaan avustamassa lapsiaan pienemmillä radoilla.
Seikkailupuisto sijaitsee Mustikkamaanpolulla ja sinne pääsee joko autolla tai bussilla 16.
Lupasin kesän alussa kirjoitella lenkkipaikoista ja tässä tulisi nyt taas yksi varteenotettava vaihtoehto juoksun harrastajille, nimittäin Mustikkamaa. Tai itse asiassa Mustikkamaa ja Kulosaari.
Itselläni on suunnitelmissa juosta puolimaraton Tallinnassa muutaman viikon päästä, joten lenkkipolkuja on tullut kulutettua , noh ei ehkä niin ahkerasti, kuin oli tarkoitus, mutta kuitenkin tavallista enemmän. Kirjoittelen varmasti enemmän puolikkaasta, kun sen aika koittaa, mutta sillä välin hieman kuvia ja tarinaa Mustikkamaasta. Mustikkamaa sijaitsee siis Kulosaaren vieressä, Sompasaarta vastapäätä ja kulkureittinä Korkeasaareen. Itse saari ei ole kovinkaan suuri, mutta sitäkin idyllisempi – kiva sekoitus kallioita, hiekkarantaa ja metsää.
Me aloitettiin meidän noin tunnin mittainen (about 10km) lenkki Kulosaaren ostarilta ja juostiin Mustikkamaan kautta Kulosaaren ihania pikkukujien halki Herttoniemeen ja takasin Kulosaareen. Kulosaari itsessään on aivan ihanaa aluetta, vanhoja huvilamaisia taloja ja idyllisiä pikkukatuja. Kulosaaresta löytyy myös linnamainen Wihuritalo ja Casino, jotka ovat molemmat mielestäni näkemisen arvoisia. Vaikuttavan näköinen Wihuritalo rakennettiin muuten alun perin rantahotelliksi ja nykyään se palvelee Wihuri-konsernin pääkonttorina. Tämän lisäksi Kulosaaresta löytyy myös monien maiden suurlähetystöt, joten kannattaa pitää silmät auki juoksulenkillä, mielenkiintoista nähtävää kun meinaan riittää!
Sushibar + Wine on ollut mun suosikkipaikka aina sen jälkeen, kun Vanhassa Kauppahallissa oleva Norisushi päätti sulkea ovensa ja jätti meidät sushinpalvojat nuolemaan näppejämme. Onneksi kuitenkin Sushibar + Wine konseptin kolme Stadin ravintolaa tuovat lohdutusta sushihimon iskiessä ja niistä onkin vuosien saatossa muotoutunut vakkaritapaamispaikka, oli kyseessä sitten lounastreffit tai illanvietto ystävien kanssa.
Paikkoja on siis tosiaan kolme, Fredalla, Uudenmaankadulla ja Korjaamolla Töölössä. Sisustus on Skandinaavinen, huonekalut ovat kaikkien tuntemia klassikoita ja tarjoiluastiat Iittalaa ja Marimekkoa. Sisustus on kovasti mieleeni ja se onkin palvelun ohella ainakin itselleni hyvin tärkeässä roolissa, kun puhutaan täydellisestä ravintolaelämyksestä.
Raaka-aineet ovat täällä mielestäni ensiluokkaisia ja aina tuoreita. Sushivalikoimasta löytyy niin perinteisiä vaihtoehtoja, kuin myös vähän erikoisempia makuelämyksiä, kuten thaimaki ( tiikerirapua, korianteria, ituja ja sriracha teriyaki-kastiketta) tai caesarmaki (jättikatkaravun pyrstöä, jääsalaattia, caeasarkastiketta, kurkkua ja chiliseesamsiemeniä). Kannattaa myös maistaa riisipaperitaskuja tai wakamesalaattia, jossa on merilevää, japanesekastiketta ja seesaminsiemeniä.
Varsinkin Uudenmaankadun ja Fredan sushibarit ovat yleensä hyvin suosittuja ja etenkin viikonloppuiltaisin pöytää saattaa joutua odottamaan – mutta se kannattaa! Parempaa sushia et mielestäni Stadista löydä!
Helsingissä on meneillään Juhlaviikot ja tapahtumaa riittää vaikka millä mitalla aina elokuun loppuun asti. Yksi tapahtuman pääpaikoista on Tokoinrantaan pystytetty Huvilateltta, jossa järjestetään erilaisia konsertteja ja kannattaakin katsastaa mestan monipuolinen ohjelma tästä.
Kansalaistorille, Kiasman taakse on pystytetty ”kaupunki kaupungissa”-alue, joka on täynnä taide –ja musiikkielämyksiä. Kansalaistorilta löytyy Roskalavapaviljonki jossa mm. askartelupaja, jossa pääsee kierrättämään käyttötavaroita ja askartelemaan niille uuden elämän. Amberin maailman pienimmässä sirkusteltassa pääsee nauttimaan vähän erilaisesta sirkuksesta. Ruokapuolesta vastaa Ravintola Juuren herrasväki, joka ruokkii nälkäisiä stadilaisia Juhlaviikkoteltassa Musiikkitalon vieressä. Samassa paikassa pääsee myös nauttimaan ulkoilmakonserteista ja leffoista. 29.-31. elokuuta Kansalaistorilla järjestetään Leffapiknik, joka tarjoaa iltaisin elokuvanäytöksiä ilmaiseksi. Lisäksi jokaisena iltana järjestetään Juhlaviikkoklubi, jossa on ohjelmaa nukketeatterista dokumenttielokuviin.
Kannattaa siis lähteä liikenteeseen, ettei tarvitse sitten talven pakkasilla ikävöidä ulkoilmakonserttien ja leffojen perään!
Muistatteko kun lapsena lähti aina innoissaan Korkeasaareen ja sitten tuli pettyneenä takaisin, kun näki suurin piirtein vaan kolme eläintä? Ne kamelit, poroja ja sitten sen riikinkukon, joka kävelee siellä vapaana... edelleen.
Noh, sunnuntainen Korkeasaari-visiitti ei juurikaan eronnut lapsuudenaikaisista muistoista, nimittäin näkemäni eläimet pystyy laskemaan kahden käden sormilla. Samat porot, riikinkukko ja kamelit, mutta bonarina tällä kertaa leijona, lumileopardi, visentit, pikkupanda ja kuningasmerikotkat. Mutta toisaalta, osa Korkeasaari-elämystä onkin mielestäni just se jännitys, että monta eläintä näkee kullakin visiitillä, ei niinkään se, että pääsee näkemään tiikerit tai leijonan livenä.
Paikkana Korkeasaari on musta tosi kaunis ja siellä onkin ihan kiva vain käppäillä ja fiilistellä aurinkoista päivää, vaikkei niitä eläimiä nyt niin montaa sattuisikaan näkemään. Paikalla on myös piknik-alue, jossa voi nauttia omia eväitä merinäköalalla tai jopa grillata, jos siltä tuntuu. Tällä kertaa Korkeasaaressa juhlittiin sen 125-vuotis synttäreitä ja paikalla olikin paljon puuhaa lapsille mm. bändi, askartelupiste, kasvomaalausta ja teatteriesityksiä.
Korkeasaari on auki läpi vuoden, syyskuusta alkaen klo.10-18. Paikalle pääsee joko lautalla Kauppatorilta, bussilla nro. 16 Rautatientorilta ja tietysti omalla autolla.
Kenellekään ei varmaan tässä vaiheessa ole jäänyt epäselväksi, että Cheek esiintyy Stadikalla tänä viikonloppuna.
Pääsin eilen todistamaan tätä historiallista spektaakkelia ja täytyy myöntää , että olen vieläkin aika täpinöissä! Illan isäntä Cheek tarjosi kyllä sellaisen kattauksen, että tätä varmaan mehustellaan hetken aikaan kahvipöytäkeskusteluissa ja Suomen mediassa. En itse koe olevani kovin suuri Cheek-fani, mutta olen päässyt seuraamaan miehen uraa niistä kymmenen vuoden takaisista 5thElement ajoista alkaen. On aika hullua huomata, kuinka Lahden pojasta, Divan kanttiksesta ja siitä kaikkien tietämästä Lahden omasta räbäkundista on kasvanut koko Suomea liikuttava ilmiö. Ei voi kuin ihailla millä intensiteetillä mies tekee tätä hommaa ja mihin se intohimo ja kova työ on Cheekin kantanut, wow!
Cheek todellakin myi Stadikan täyteen, eikä varmasti jättänyt ketään kylmäksi esityksellään. Kuvista voi hieman nähdä lavasteiden kokoa, jotka todellakin olivat omaa luokkaansa Suomen mittasuhteissa. Oon ollu esim. Madonnan konsertissa ja muistaakseni lavasteet oli siellä jotakuinkin samaa luokkaa, mikä kertoo hieman Cheekin shown suuruudesta. Hienojen lavasteiden lisäksi keikalla nähtiin myös kunnon kattaus muita suosittuja artisteja kuten esim. Diandra, Villegalle, Ela, Illi, Tasis, Jussi69, Samuli Edelmann, Sami Saari, Katri Helena (!), Sanni, JukkaPoika ja Erin.
Parasta Stadikalla oli kuitenkin tunnelma, jonka Cheek loi yhdessä faniensa kanssa. Jengi lauloi mukana kaikissa herran kappaleissa eikä Cheekin tarvinu kahta kertaa pyytää nostamaan käsiä tai kännyköitä ylös. Kaiken kaikkiaan ihan mieletön viihdepläjäys, josta jäi tosi hyvä fiilis! Kyllä se Jare Henrik Tiihonen tietää mitä tekee ja saa (ainakin omasta mielestäni) nauttia täysin rinnoin kohteliaisuudellaan ja kovalla työllään ansaitsemaansa suosiota!
Ja tosiaan, jos en aikaisemmin ollut kovin suuri Cheek fani, nyt just musta tuli sellainen!
Helsingissä vietetään huomenna Taiteiden Yötä ja ajattelin vinkata teile muutamasta tapahtumasta, jossa kannattaa pistäytyä, jos ei torstaille ole vielä suunnitelmia.
Senaatintorilla pääsee askertelemaan Helsinkiin tulevaisuudessa suunnitteilla olevia rakennelmia, kuten lastensairaalaa, keskustakirjastoa ja myös mahdollista Guggenheim-museota. Museot, galleriat, kirjakaupat ja kahvilat pitävät ovensa auki myöhään yöhönja osa museoista, kuten Ateneum ja Helsingin Observatorio tarjoavat sisäänpääsyn ilmaiseksi.
Lönnrotinkadulla sijaitseva Galleria Contempo tuo yhteen mielenkiintoisia taiteilijoita luomaan valospektaakkelin. Luvassa on eri taiteenmuodoin toteutettu interaktiivinen valotaideinstallaatio, joka muodostuu useista yksittäisistä teoksista. Kello 18 alkava Galleriakierros (kierros alkaa Galerie Forsblomista) avaa ovet Helsingin upeimpiin gallerioihin. Taiteiden yönä on mahdollisuus vierailla useassa galleriassa ja tutustua nykytaiteeseen oppaiden avulla. Kalasatamassa järjestetään Youtube Contest, jossa näytetään hauskimmat, pelätyimmät, tarttuvimmat ja typerimmät pätkät netistä. Malmintalon taiteiden yössä ohjelmatarjontaa löytyy aina erilaisista työpajoista, tanssi- sekä teatteriesityksiin.
Suomen Kansallisooppera järjestää klo. 22 alkaen ulkoilmakonsertin, jossa on otteita tulevan kauden ohjelmistosta. Jos leffailta houkuttelee niin Cafe Engelin sisäpihalla esitetään Amir Escandari: TUULENSIEPPAAJAT ilmaisnäytös alkaen klo.22.
Viime viikolla kirjoittelinkin torikortteleiden juhlasta, joka järjestettiin viime lauantaina Tuomiokirkon kupeessa. Mä käväisin paikan päällä kaverin kanssa ja tapahtumasta jäi kyllä kiva fiilis ja toivottavasti tällaisia tapahtumia saataisiin jatkossa lisää!
Tapahtuma oli jaettu käytännössä kahden kadun varrelle ja niiden ympärille jäävien sisäpihojen suojiin. Oli tosi kiva päästä tsekkaamaan ihanan idylliset sisäpihat, joihin ei normaalisti pääse. Olen asunut vuosia Itävallassa ja mielestäni fiilis paikan päällä oli tosi Keski-eurooppalainen. Helsinki on sen verran nuori kaupunki verrattuna esim. Wieniin, että täällä ei ihan joka puolella törmää tuollaisiin vanhojen talojen sisäpihojen charmiin. Tällaiset tapahtumat lievittävät kummasti Itis-iksua, kun sellainen silloin tällöin tulee.
Katujen varsilla tarjoiltiin katuruokaa, paikalla oli myös erinäinen joukko kädentaitajia sekä muutama katusoittaja. Sisäpihoille oli pystytetty terasseja sekä lava, jossa esiintymässä oli mm. Gracias. Bockin terassilla pystyi kuuntelemaan Basso radion live-lähetystä. Tapahtuma oli myös tosi lapsiystävällinen, paikalle oli pystytetty mm. pop-up leikkipuisto, joka näytti olevan yksi tapahtuman suosituimmista paikoista ha!
Farang on yksi lempiravintoloistani Stadissa, joten kauheen pitkään ei tarvinu miettiä, kun kaveri pyysi mut kanssaan Farangin viiden euron Street Food tapahtumaan. Ne jotka on Farangissa jo käyneet varmasti tietävät mistä puhun, kun sanon käyneeni makumatkalla. Ja ne, jotka eivät ole vielä syystä tai toisesta päässeet käymään tässä Tomi Björckin ja Matti Wikbergin kuuluisassa ravintolassa, niin nyt nopeasti pöytää varaamaan, jos aasialainen ruoka on lähellä sydäntä. Ja vaikkei olisikaan, niin en silti usko, että tulette pettymään! Mun mielestä Farangissa on ihan omanlaisensa fiilis ja kansainvälinen tunnelma, joka on kokemisen arvoinen.
Viime lauantaina järkättiin tosiaan ”Farang Goes Street Food” – tapahtuma ravintolan 5-vuotis synttäreiden kunniaksi. Päivällä tarjolla oli viiden euron street food-annoksia, kuuluisasta karamellipossusta, satay kanaan ja cha plu lehdellä tarjoiltavaan taimeneen. And as always – ruoka ei pettänyt tälläkään kertaa vaan vei kielen mennessään. Sekä Wikberg, että Björck olivat molemmat myös paikan päällä toivottamassa asiakkaansa tervetulleeksi tapahtumaan.
Miehet ovat kyllä onnistuneet tuomaan Suomeen jotain täysin uutta ja sellaisen ravintolakulttuurin, jota mielellään esittelee myös ulkomaan vieraille. Vaikka kaksikon kaikki ravintolat (Farangin lisäksi myös Gaijin, Boulevard Social ja Bronda) tarjoilevat kaikki mielestäni modernia ruokaa niin fiilis ravintoloissa on lämmin ja palvelu ensiluokkaista. Aina on tosi tervetullut olo, kun herrojen rafloihin astuu!
Jos eilinen meni vähän pitkäksi ja tämän päivän suunnitelmat ovat vielä auki, niin mikä sen parempaa, kuin suunnata mässäilemään Ravintolapäivä-tapahtumaan. Ravintolapäivää vietetään jo ties kuinka monetta kertaa ja sen suosio ei näytä laantuvan.
Ravintolapäivä on siis päivä jolloin tuhannet ihmiset ympäri maailmaa perustavat ravintolan päivän ajaksi ja kokeilevat miltä tuntuu astua ravintoloitsijan saappaisiin. Ravintoloitsijoina toimivat siis yksityiset henkilöt, jotka kokevat että heidän ruokansa on maistamisen arvoista. Kansainvälisen Ravintolapäivän perusideana on pitää hauskaa ja tarjota kansalaisille vähän erikoisempia ruokaelämyksiä.
Makumatkalle pääsee Helsingin lisäksi myös muissa Suomen suurissa kaupungeissa, mutta koska kuka tahansa voi pistää oman ravintolansa pystyyn, niin rafloja tai baareja saattaa löytyä tänään myös pienemmiltä paikkakunnilta. Kaikki ravintolat pääset katsomaan tästä.
Helsingin alueella suurimmat pop-up keskittymät ovat yleensä Ruttopuistossa, Espan puistossa ja Karhupuistossa. Pääkaupunkiseudulle odotetaan yli 500 pop-up-ravintolaa, joten tarjonnasta ei ainakaan luulisi olevan pulaa.
