Haimme aiemmin kuskia avoautollemme. Sen saimmekin: nopein ja paras kuskiehdokas löytyi samaisesta firmasta, mistä Pilepirkkokin leipänsä ansaitsee, nimittäinTuristi-infolta. Auton rattiin hyppäsi reissublogisti Mikko! Kiitos siitä Mikolle.
Mikko esitteli lähes jokaisen tunnetun ja vähemmänkin tunnetun kolkan mitä Helsingistä löytyy. Radiossa raikasi hyvä musiikki, katto oli auki ja lämmintä piisasi yöhön asti jopa +27 asteen verran. Voisiko kesä enää paremmalta maistua, no ei. Kävimme myös kiltisti limpparilla ja kahvilla Ravintola Sävelessä.
Mikon blogiin pääset TÄSTÄ. Mikko uskaltaa kokeilla ja tutkailla hurjia juttuja. Blogista löytyy kasapäin jännittäviä tekstejä!
Autoilut on nyt ohi tältä päivältä ja huomenna on luvassa taas uudet seikkailut. Henna ja Laura hengailevat vielä huomispäivän Helsingissä. Toivotaan että Henna on huomenna paremmassa kunnossa - meinaa nimittäin mystiset mahakivut vaivata.
Hyvvää yötä!
Huihai, uskallatko tarttua haasteeseen: Pilepirkko ja Laura ovat tänään tiistaina ja huomenna keskiviikkona Helsingissä. Kaksikko olisi vailla kuskia, joka esittelisi kaksikolle Helsingin lähiseudun parhaimmat paikat. Tapahtuma ikuistetaan kuvaamalla reissusta pieni videonpätkä. Jaaaa menopelinä on mikäs muukaan kuin avoauto. Yhteyttä voipi ottaa puhelimitse 044 3599956 tai henna@turisti-info.fi tai pilepirkko@turisti-info.fi.
Miksikö emme itse aja? Syitä on monia. a) Helsingissä autolla ajo - ei ei ei b) Minne mennä - emme tiedä kun emme tunne paikkoja c) Voiko nainen keskittyä samaan aikaan ajamiseen ja paikkojen katsomiseen - ei d) Entä jos on ottanut vaikkapa lasillisen viiniä - tai kaksi - tai kolme?
Terveiset täältä Kuopiosta hotelli Cumuluksen aamupalapöydästä. Minä ja Laura tankkaamme aamupalaa sen mitä napa kestää, ja sitten lähdemme seikkailemaan kohti Helsinkiä. Siellä seuraamme Frozen Fruit Films poikien pilottijakson editointitouhuja. Luvassa myös paljon muuta kivaa. Loppuviikosta olisi tarkoitus käydä muun muassa Hermannin viinitornilla Ilomantsin suunnalla ja turvehoidossa Oulun kuppeilla. Mutta, katsotaan mitä viikko tuo eteen. Nyt jatkamma aamupalaa, muuten ei tule mittään!
Muistakaa vinkkailla hyviä matkakohteita henna@turisti-info.fi. Niitä on jo reippaasti tullutkin, kiitos siitä!
Neljäs kuvauspäivä tapahtui Ranualla 11. kesäkuuta. Pilepirkko suuntasi kuvausryhmän kanssa Villin Lapin hulppeaan mökkiin viettämään toiseksi viimeistä kuvauspäivää. Pilepirkko rupatteli ja vietti iltaa ihanan Petra Jokilinnan kanssa. Petra toimii Villi Lapin markkinointipäällikkönä. Pilepirkko ja Petra laittoivat yhdessä herkullista ruokaa, kävivät saunassa ja loppuilta menikin paljuillessa.
Villi Lappi Oy tarjoaa asiakkailleen niin luxus - kuin erämökkejäkin. On mistä valita. Mökkien läheisyydestä löytyy muun muassa patikointireittejä, Simojärven hyvät kalapaikat, venesatama laskupaikkoineen ja paljon muuta aktiviteettia, mitkä takaavat varman rentoutumisen lomallasi. Ranualta pääsee myös helposti esimerkiksi Posiolle ihastelemaan Korouman kauniita maisemia tai vaikkapa laskettelemaan Himmerkin rinteisiin.
Osassa Villin Lapin mökeistä löytyy paljut, laavut ja kodat. Oli kyseessä sitten luxus-, tai erämökki, on kaikki mökit varusteltu hyvin ja ne ovat ympärivuorokautisessa käytössä.
Villi Lapin kautta on mahdollista saada muun muassa erilaisia luonto-, kalastus- ja metsästysretkiä (kuten fasaanin metsästys), mönkijäseikkailuja ja moottorikelkkasafareita. Myös asiakkaalla on mahdollisuus toivoa haluamaansa palvelua.
Koska mökkejä on runsaasti, on kesäksi vielä tilaa ja mahdollisuus päästä rentoutumaan Villi Lapin mökkeihin. Mutta sitä parempi, mitä aikaisemmin varaa majoituksen - parhaat viedään käsistä.
Tähän oli hyvä päättää pohjoisen kierros. Rentoutuneena ja rauhoittuneena Pilepike kuvausryhmineen suuntasi Helsinkiin tapaamaan Putous-voittaja Karimia.
Nyt Pilepirkko pysähtyy viettämään hetkeksi juhannusta ja jatkaa matkaansa maanantaina Kuopioon, ja siitä Helsinkiin.
Hyvää juhannusta kaikille. Levätkää ja nauttikaa Suomen kesästä.
Turisti-infon kolmas kuvauspäivä 10.6 alkoi koskenlaskun merkeissä. Go Arctic tarjosi Pilepirkolle ikimuistoisen päivän. Pirkko pääsi uiskentelemaan Koitelinkosken kuohujen keskellä. Ensin puettiin märkäpuvut, sitten liivit, kypärät ja muut vermeet. Pirkkoa opastamassa oli Vepe Okkonen ja Salla Pihavaara Go Arcticilta. Veteen lompsahtaminen tapahtui liukumalla kalliolta mäkihyppääjä-asennossa kuohujen syliin. Sitten mentiin. Pirkko selviytyi hengissä ja räkätti menemään laskun oltua ohi. Lasku otettiin uudemman kerran pariinkin otteeseen - onneksi, nimittäin se oli hauskaa!
Go Arctic järjestää erilaisia aktiviteetteja vuoden jokaisena päivänä, niin yrityksille, kuin yksityisillekin henkilöille. Go Arcticin ohjelmapalveluista saa kaikkea maan ja taivaan väliltä - asiakkaan toiveita kuunnellaan. Go Arctic tekee yhteistyötä muun muassa Lapin Safareiden kanssa. Miten olisi yömelonta rauhallisesti lipuen jokea pitkin, tai vaikkapa Ouluun tutustuminen melomisen merkeissä? Tai jos vauhtia haluaa, voi laskea kosken joko lautalla tai märkäpuvulla uiden. Vai eikö tämä vielä riitä - entäpäs köysilaskeutuminen Oulun Tietomaan tornista 45 metrin korkeuksista? Nämä ja monta muuta palvelua löytyy Go Arcticilta - ja jos juuri sinun toivomaasi aktiviteettia ei löydy, GA järjestää asian ja kohta palvelu on käytössäsi.
Kuinkas sattuikaan koskenlaskun jälkeen - Pirkko törmästi sattumalta kaikkien tuntemaan kokkiin, Janne Pekkalaan. Janne oli parhaillaan kalastelemassa Koitelinkoskilla, ja nappasikin saalikseen Pilepirkon. Koskenlasku otti sen verran koville, että Pirkko, Janne ja kuvausryhmä lähtivät hakemaan palanpainiketta Jannen ravintolasta, Fat Roosterista. Ruoka oli niin taivaallisen hyvää, että sen jälkeen jaksoi taas painaa kuvauksia. Salaattipöytä notkui erilaisia herkkuja ja ruokana oli kotoisan maukas makkarakastike. Fat Roosterin ruoka täyttää jokaisen kävijän vatsan. Janne ja kumppanit tarjoavat myös Catering-palvelua. Jos siis on tarve saada priimakamaa, kannattaa ruuat tilata Fat Roosterista. Siellä panostetaan laatuun, kokoon ja makuun. Kesällä Fat Roosterin pikku-kojun löytää torilta. Pikku Roosterista saa muun muassa rieskarullia ja salaattia.
Fat Roosterista suunnattiin Ylikiiminkiin Ylivuoton kylälle tutustumaan Vuoton Joutsenen palveluihin. Talon isäntäväki Anja ja Olavi Henttunen ottivat kuvausryhmän erittäin lämpimästi vastaan. Ryhmä majoittui kauniissa Lammin Pirtissä. Tila oli rauhallisella paikalla Kiiminkijoen rannalla. Pitkien kuvauspäivien jälkeen oli ihana mennä rauhoittumaan keskelle kaunista luontoa. Aamupalaksi emäntä tarjosi aina herkullista luomupuuroa ja monenmoista muuta evästä. Ensitapaamisen merkeissä Pilepirkolle tuotiin nokkospannukakkua kuusenkerkkäsiirapin kera. Kyllä kelpasi siellä olla.
Vuoton Joutsenessa oli hyvä nuotiokatos, jossa Janne Pekkalan oli helppo valmistaa Pilepirkolle maittavat eväät tuoreesta kalasta, uusista perunoista ja voikastikkeesta. Jälkiruuaksi herkuteltiin tuoreita mansikoita ja lasi - ehkä parikin valkoviiniä. Ei mennyt kauaakaan, kun paikalle tupsahti talon emäntä maittavien haukirullien kanssa. Anja oli laittanut haukirullien sisään muun muassa tuoreita itsepoimimiaan villiyrttejä. Haukirullat oli aseteltu kauniisti yrttipedin päälle. Arvatkaa vain, oliko se Pirkolle onnenhetki? No oli - ruokaa tulvi ovista ja ikkunoista ja onhan Pirkko sentään ruokaa rakastava ravintolakokki.
Nuotiokokkailun jälkeen Pirkko pääsi valmistamaan savusaunaa Henttusen isännän kanssa. Ja savusaunahan ei ole mittään iliman oikiaa saunavastaa, joten sekin taiottiin Olavin kanssa. Oli Olavi kuulemma illan hämyisinä tunteita tehnyt pajupillinkin - tällaisia huhuja minä kuulin. Itse olin sillä aikaa nimittäin savusaunassa ja Anjan tekemässä yrttihoidossa. Sain lillutella väsyneitä jalkojani ihanassa yrttikylvyssä. Naama kuorittiin yrtti-sokeriseoksella. Tällainen palvelu on varmasti yksi parhaimmista vaihtoehdoista esimerkiksi polttariporukoille. Illan aikana pääsin seuraamaan myös, kuinka emäntä teki maailman parasta leipäjuustoa. Juusto paistettiin nuotion äärellä ja sen kanssa nautiskeltiin perinteiset nokipannukahavit. Vuoton Joutsenen reissu oli ikimuistoinen.
Vuoton Joutsenelta löytyy majoituspalveluita, kokoustiloja, monenmoista eri saunavaihtoehtoa, ohjelmapalveluita, ruokapalveluita, erilaisia kursseja - kuten Hyvinvointia luonnosta, kanootti- ja melontapalveluita sekä kanoottien vuokrausta, kalastusohjelmia ja luontoleirikouluja. Talon isäntäväki ottaa varmasti mielellään toiveita vastaan muistakin palveluista, ja tarpeen mukaan toteuttaa ne.
Anjan tunnettuani voin sanoa, että jos tarvitset neuvoa villiyrteistä ja puhtaasta ravinnosta, Anja osaa varmasti vastata jokaiseen kysymykseesi. Anja tuntee villiyrtit kuin omat taskunsa!
Suuri kiitos kaikille edellämainituille yrityksille ja niille henkilöille, jotka olivat mukana tekemässä Turisti-infon pilottijaksoa. Oli jälleen ilo saada uusia tuttavuuksia ja huikeita kokemuksia. Kiitos myös Koitelinkoskilla toimineille avustajille, Tuula Ulkuniemelle ja Heikki Myllylle!
Kuten aiemmin oli jo puhetta, Pilepirkko kävi tapaamassa Karim Z. Yskowiczia hänen levynjulkkaritilaisuudessa. Karimilta on tullut ihan uunituore cd, joka on taatusti tämän kesän kuuminta kamaa. Voit saada levyn omaksesi osallistumalla Suomen Turisti-infon somelaisimpaan kilpailuun, jossa kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi Karimin levyä! Ehdota Pilepirkolle matkakohdetta, ja kesän somelaisin levy voi olla juuri sinun. Kilpailuun pääset TÄMÄN linkin kautta.
Muistakaa lähetellä ahkerasti terkkuja, pusuja ja haleja Pilepikelle henna@turisti-info.fi / pilepirkko@turisti-info.fi.
Pilottijakson toinen kuvauspäivä 9. kesäkuuta koostui maatilamatkailusta.
Pilepirkko pääsi tutustumaan Erika Eskolan maatilaan Kiimingin Huttukylässä. Erikalla ja hänen miekkosellaan oli komea tila, ja pihalla juoksenteli monenmoista eläintä, kuten kissaa, koiraa, kanaa, kukkoa, hevosta, lammasta ja ankkaa. Pilepike pääsi pitelemään sylissään pientä ankanpoikasta, joka päättyi hienosti siihen, että ankka plöräytti Pirkon vaatteisiin mukavan vihreän "taideteoksen". Ankka oli lienee syönyt juuri ennen kuvaussessiota. Onneksi sekin saatiin ikuistettua kameraan.. Ja niin jatkoi Pirkko päiväänsä hyvin freshinä taideteoksen suttaamine vaatteineen koko kivan aurinkoisen päivän.
Ankkasession jälkeen luvassa oli hevosten hoitoa. Pilepikelle opastettiin kaikki oleellinen hevosenhoidosta. Päivän aikana päästiin myös kokeilemaan, miltä on tuntunut entisaikaan veden pumppaaminen kaivosta. Eipä tapahtunutkaan ihan nappia painamalla.
Vaan kyllä kelpaa Eskolan porukan asustella noin hulppeissa maalaismaisemissa eläinten kanssa. Ihailen ja jopa hieman kadehdin.
Erikan luota suuntasimme kuvausryhmän kanssa Alavuoton kylälle Ylikiiminkiin Matti Väänäsen tilalle. Pilepirkko pääsi seuraamaan, kuinka tapahtuu käsinlypsy. Matti on lypsänyt lehmänsä aina käsin, ja lypsää edelleen. Maito tulee siis pöytään omasta takaa. Toimenpide kävi näppärästi, ja pian kymppilitran ämpäri oli täpötäynnä valkoista kultaa. Siitä maidosta tulee maailman parhaat lätyt ja pannukakut. Pääsipä Pirkko myös seuraamaan, kuinka tuoreesta maidosta tehdään leipäjuustoa. Se tapahtuikin sitten jo seuraavassa paikassa, nimittäin Alavuoton Joutsenessa Anja Henttujen opastuksella. Siitäpäs lisää huomenna!
ps. Pilepirkko kaipailee vinkkejä juhannuksenviettoon. Lähetä Pirkolle vinkkejä hyvistä juhannuksenviettopaikoista pilepirkko@turisti-info.fi / henna@turisti-info.fi
pss. Keski-Pohjanmaalla oleilevat: Huomenna kannattaa katsoa Keski-Pohjanmaa -lehti. Juttua yllätys yllätys Pilepirkosta!
psss. Ny kaikki osallistumaan Vuoden Somelaisimpaan kilpailuun TÄMÄN linkin takaa!
Suomen Turisti-info kuvasi Pilepirkon kesäseikkailuista ja Suomen matkailusta kertovan ensimmäisen pilottijaksonsa Pohjois-Suomessa. Ensimmäiset kuvaukset pamahtivat käyntiin lauantaina 8. kesäkuuta. Päivän teemana oli lastenmatkailu, perheet ja suomalainen iltaelämä.
Aloitimme kuvaukset Oulun Hietasaaressa Muksurokissa. Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa. Muksurokin järjestäjän, Janne Sorosen mukaan tämä ei tule jäämään viimeiseksi kerraksi, vaan tapahtumasta saadaan nauttia myös ensi vuonna. Kävijöitä oli paljon, ja meininki oli erinomainen. Pikkuväki tykkäsi ja niin näytti tykkäävän myös vähän vanhempikin väki. Minullakin alkoi menojalka vipattaa, kun kuuntelin Hevisauruksen rokahtavaa menoa. Tapahtumassa esiintyi myös loistava taikuri, Joni Pakanen. Ja eipä mennyt kauaakaan, kun Pakanen nappasi myös Pilepirkon lavalle ja kohta tehtiinkin jo temppuja yhdessä.
Mikä ihana päivä hyvän tapahtuman merkeissä. Menkää ihmeessä käymään Muksurokissa ensi vuonna, jos ette vielä tänä vuonna kerinneet poiketa. Muksurokissa oli paljon erilaista ohjelmaa lapsille ja herkkupaikkoja löytyi tuon tuostakin. Paikalla oli myös ihania poneja ja paljon muutakin aktiviteettia.
Pilepirkkoa käytiin pyörittelemässä myös Suomen Tivolissa, joka sattui olemaan sopivasti Muksurokin vieressä. Sen verran rauhallisesti pyöriskeltiin, että pahoinvoinnilta vältyttiin. Onneksi - koska, Pirkolla oli edessä vielä kisa Oulun Vauhtipuistossa. Pirkko pääsi ajamaan kilpaa lokariautoilla erään Vauhtipuiston työntekijän kanssa. Autoilla ajeltiin välillä nurmikolla, ja välillä missä milloinkin. Maaliin tultiin yhtä aikaa. Tasapeli ja mukavaa oli.
Muksurokkailun, Vauhtipuiston ja Tivolin jälkeen Pilepirkko siirtyi Jääliin legendaariseen Ravintola Bumerangiin laulelemaan Karaokea ja matustelemaan paikallista pubielämää. Ravintola Bumerangi sijaitsee ihan Jäälin ostoskeskuksessa. Pirkko sai pian juttuseuraa Bumerangissa, eikä olisi sitten millään malttanut lähteä pois mukavan seuran ääreltä. Minkäs teet, työt kutsuivat kohti lavatansseja.
Ravintola Bumerangista Pilepirkko ajeleskeli Ylikiiminkiin Nuijamiesten lavalle. Pirkko oli laittanut päälleen oikein pallomekon, kuten lavatansseissa kuuluu olla. Pirkko ei ollut käynyt aiemmin Nuijamiesten lavalla. Lava sijaitsi kauniilla paikalla Kiiminkijoen varrella. Paikan "isäntä" Lasse Haapamäki otti Pilepirkon ja koko kuvausryhmän erittäin lämpimästi vastaan. Alkuun rupattelimme niitä näitä, ja pianpas paikalle pamahti kaikkien tuntema legenda, laulaja Kake Randelin. Pirkko pääsi juttelemaan Kaken kanssa kahden kesken kesäisiä juttuja, ja totesi sen jälkeen, että Kake on ihan huippu tyyppi ja että oli ilo tutustua häneen! Onneksi Pirkko pääsi vielä tanssahtelemaan Kaken tahtiin ja vientiä riitti. Illan päätteeksi Pilepirkko kuljetettiin piilopullopaikalle.. mutta eipäs siitä sitten sen enempää ;).
Nuijamiesten tanssien jälkeen totesin, että siellä on mentävä käymään kyllä toistenkin. Paikka oli niin kaunis ja ihmiset olivat hyvällä tuulella, ja palvelu oli erinomaista.
Tällainen oli Pilepirkon ensimmäinen kuvauspäivä. Työpäivä alkoi aamusalla aikaisin, ja loppui yön hämyisinä tunteina. Mahtava päivä!
Löysin tänään erinomaisen paikan mistä kirjoitella teille kuulumisia, nimittäin Cafe Brygganin "laiturinomainen" terassi Öjassa! Kyseinen paikka löytyy Kokkolan läheisyydestä, noin 15 kilometrin päästä. Terdellä voi nauttia kauniista merimaisemasta samalla vaikkapa kahvia ja jäätelöä nautiskellen.
Kuten jo aiemmin mainitsin, kerron teille parhaat palat Turisti-infon kuvauksista. Luvassa muksurokkailua Oulussa ja taikuri Joni Pakasen kanssa temppuilua, karaokea Ravintola Bumerangissa, menojalan vipatusta Nuijamiesten lavalla, maatilan eläimiä Kiimingissä, lehmän lypsämistä Alavuotossa, koskenlaskua Go Arcticin tarjoamana, herkuttelua Janne Pekkalan Fat Roosterissa, Vuoton Joutsenen ihania herkkuja sekä tapaaminen Karim Z. Yskowiczin kanssa.
Mutta, huomennapas pamahtaa ensimmäisiä makupaloja kuvien kera. Pysykää linjoilla!
ps. Muistakaa vinkkailla Pilepikelle hyviä matkakohteita pilepirkko@turisti-info.fi tai henna@turisti-info.fi.
Hui hai. Pilepirkon seikkailusta ja kauniista Suomen suvesta kertova kuvausrupeama on nyt ohitse. Kävimme lähes viikon mittaisella kuvausreissulla Oulussa, Kiimingissä, Ylikiimingissä, Ranualla ja Helsingissä. Kuvauspäivät olivat tiiviitä, mutta hauskaa oli ja hienoa materiaalia tuli kiitettävästi. Piakkoin kerron teille tarkemmin, mitä reissulla oikein tapahtui. Monenmoista sattui, mutta muistaapahan ikuisesti ne päivät.
Turisti-info avaa pian kilpailun, jossa arvotaan Putous-kilpailusta tutun Karim Z. Yskowicz uunituoreita levyjä. Pirkko pääsi tapaamaan myös Karimia henkilökohtaisesti. Siitäkin lisää myöhemmin.
Kuvaamme Turisti-infolle pilottijaksoa Pilepirkon seikkailuista. Jos kaikki menee putkeen (koskaan ei tiedä kun mukana on Pilepirkko), tullaan video näkemään ehkä jopa televisiossa - netissä ainakin.
Haluatko päästä kameran eteen, tai haluatko jutella niitä näitä Pilepirkon kanssa? Alempaa löytyy paikat ja ajat. Niitä seuraamalla löydät tiesi kuvauspaikalle. Tule rohkeasti katsomaan hauskoja kuvauksia ja jätä Pirkolle paras kesävinkkisi. Samalla saat mukaasi Matkailijan tiekartan. Tai jos törmäät liikenteessä Turisti-infon kahteen mustaan paholaiseen, eli Avokuplaan tai Audi TT:hen, kopsauta takakonttiin niin annetaan Matkailijan kartat ja oppaat mukaan. Autojen tuntomerkit: et voi olla tunnistamatta. Kyljissä taivaalle asti loistavat Turisti-infon tarrat ja sisältä raikaava menomusa.
Kuvauspaikkamme ja ajat ovat seuraavanlaiset:
Lauantai 8.6.
- Olemme lauantaina Muksurokissa klo 12 ja 16 välillä. Siellä tsekkaamme muun muassa kuinka taikuri Joni Pakanen tekee meille temput. Tapahtuma on Hietasaaressa lasten vauhtipuiston yhteydessä - Hietasaarentie 9, 90500 Oulu.
Rokkenrolli-tunnelmista siirrymme lähiöpubi-elämään. Tiemme käy kohti Ravintola Bumerangia klo 18 (Keskuspisto 2, 90940 Jääli). Bumerangissa jutellaan mukavia ja turistaan vähän joutaviakin, ei se ole niin justiinsa. Ehkä siellä parit karaoketkin laulaa luikautetaan.
Ja eihän kesä olisi mitään ilman kunnon lavatansseja. Illaksi menemme Nuijamiesten lavalle tanssahtelemaan Kake Randelinin tahtiin. Nuijamiesten lava löytyy osoitteesta Hetekyläntie 16, 91300 Ylikiiminki. Tulehan tanssittamaan Pilepirkkoa!
Sunnuntai 9.6
Sunnuntaina rauhoitumme ihastelemaan idyllisiä maalaismaisemia Kiimingissä. Sieltä on hyvä jatkaa maanantaihin, joka onkin taas menevämpi päivä. Luvassa muun muassa koskenlaskua, jos ei satu niin hassusti, että Pilepirkko päätyykin maatalon emännäksi.
Maanantai 10.6
Ja ei kun menoksi. Pilepirkko laskee Koitelissa kosken UIMALLA. Oli ilma mikä tahansa, vaatteet nakataan metsään ja ei kun kosken kuohuihin. Kiitos Go Arctic yllytyksestä..
Jos Pilepirkko selviytyy koskiuinnista, hän pääsee seuraamaan kuinka toripolliisi-kokki, Janne Pekkala, kalastelee isoja saaliita koskien kuohunnoista. Sen jälkeen lähdetään tekemään Jannen kanssa ruokaa Vuoton Joutseneen, josta seuraakin savusaunomiset, yrttihoidot ja muut mukavat.
JOS ET LÖYDÄ PERILLE, TAI ON MUUTEN VAIN TYLSÄÄ, SOITA: 044 3599956
Rakkaudella,
Pilepirkko
Kuten teille jo aiemmin lupasin, tässä Ravenge, olkaa hyvä. Uneton48 elokuvakilpailun lopputulos.
Haen reissullani usein jotain uutta ja ennennäkemätöntä, ja mikä parasta: mahdollisimman kaukaa. Entäpä jos tutustuisinkin tällä kertaa omaan kotikaupunkiini. Katselisin rauhassa ympärilleni. Katselisin sitä paikkaa, jossa vietän suuriman osan ajastani. Sen tein ja pienen pysähtymisen jälkeen näin nykyisen kotikaupunkini Kokkolan ihan uusin silmin.
Istuskelin merenrannalla ja katsoin kuinka ihmiset nauttivat auringonlämmöstä juoksennellen ja iloiten. Meinasin jopa saada amerikkalaisesta jalkapallosta päähäni. Ihanaa - Kokkola, merenranta ja ihmiset.
Noin 50 000 asukkaan Kokkolassa on paljon nähtävyyksiä, kuten Neristan, eli Kokkolan vanha kaupunki, Pedagogio, Suomen ainoa nykyaikaan säilynyt 1600-luvun koulurakennus, Kaarlelan kivikirkko 1400-luvulta ja Tankarin majakka.
Tapahtumia Kokkolassa on ympäri vuoden. Mainittakoon tunnettu Kokkolan Talviharmonikka, Teatterifestivaalit, Kokkolan Ooppera, Kokkolan kalamarkkinat jne. Kokkola on oikea kulttuurikapunki ja täällä (tai Kokkolan lähiseudulla, esimerkiksi Kaustisissa) voi törmätä sattumalta vaikkapa ulkona soittaviin kansanmusiikin ilosanoman levittäjiin. Satuin paikalle, kun Ala-Könnin kansanmusiikkilinjan opiskelijoista koostuva Akostolit soittelivat iloisia kipaleitaan pihalla aurinkoisena kesäpäivänä. Lisää tuommoisia!
Pian joudun kuitenkin jättämään hetkeksi kauniin Kokkolan, kun lähden kiertelemään ympäri Suomea. Sitä ennen kuvaillaan Oulun seudulla Pilepirkon seikkailuista kiva videonpätkä Frozenfruitfilmsin kanssa. Siitä myöhemmin lisää.
Nyt aurinkolasit silmille, ja hetkeksi lepoa ennen kuin täytyy taas mennä. Aurinkoista kesää kaikille. Pian kuullaan taas.
Tämä viikonloppu meni Helsingissä Uneton48 elokuvakilpailun merkeissä. Olin mukana Lentävä Lehmä Films tiimin kanssa.
Uneton48 on lyhytelokuvakilpailu, jossa täytyy tehdä elokuva 48 tunnin aikana. Kilpailu alkoi perjantaina klo 19, ja se päättyy tänään sunnuntaina, klo 19. Jokaiselle joukkueelle arvotaan genre. Lisäksi annetaan tietyt elementit, jotka tulee istuttaa elokuvaan. Meille pamahti tanssielokuva, ja leffassa tuli esiintyä muun muassa sakset.
Työryhmä oli aloittanut laatimaan käsikirjoitusta ja kuvaussuunnitelmaa heti genren selvittyä. He painoivat hommia koko perjantai-illan sekä tietty yönkin. Me näyttelijät pääsimme helpommalla, ja hyppäsimme mukaan vasta lauantaiaamuna yhdeksän pintaan. Ensimmäisenä sovitettiin vaatteita puvustajan kanssa. Siinä ohella ohjaaja Iiro Peltonen kävi kanssamme läpi käsikirjoitusta. Pian lähdettiinkin jo kuvauspaikalle, eikä mennyt kauaa, kun istuttiin jo maskissa. Kilpailussa ei ole aikaa jäädä haukottelemaan, vaan kuvausaikataulua täytyy noudattaa tarkkaan.
Kuvauspäivä oli mahtava. Jokainen jaksoi tsempata toisiaan, vaikka väsy alkoi painaa loppuillasta. Catering toimi mainiosti ja nälkäkään ei päässyt yllättämään. Itse pääsin pehkuihin viime yönä kahden pintaan. Muu työryhmä jäi editoimaan. Siitä heille hatunnosto! Itsellenihän työtunteja ei tullut kuin noin 17 tunnin verran. Se on melko vähän verrattuna muuhun työryhmään, jotka painavat hommia sen 48 tuntia putkeen.
Nyt vain lopputulosta odottelemaan. Postailen tännekin valmiin elokuvan sitten kun se on nähtävillä. Ensin se menee tietenkin tuomariston kautta, ja sitten selviää, miten meidän tiimin käy. Kiitos työryhmän, kiitos statistit, kiitos kaikki jollain tavalla leffantekoon vaikuttaneet.
Viimeksi oleilin aurinkoisessa Kuopiossa, tänään vuorossa oli kesäinen Oulu. Päädyinpäs sattumalta kaiken muun ohessa Kulttuuritalo Valveelle, jossa sijaitsee oululainen Nukketeatteri Akseli Klonk.
Nukketeatteri Akseli Klonk täyttää tänä vuonna jo 15 vuotta. Koska nyt juhlitaan melkein pyöreitä, vaikkei silti ihan vielä kuitenkaan, sisältää ohjelmisto juhlavuoden kunniaksi monipuolisen kirjon erilaisia näytelmiä ja esityksiä. Esitykset sopivat kaiken ikäisille ja niiden sisältö on upean värikäs lauluineen, akrobatiatemppuineen ja opettavaisine teemoineen.
Kävin katsomassa Tapani Baggen kirjoihin perustuvan, Janne Kuustien ohjaaman Tahvo ja Bella nukketeatterinäytelmän. Näyttelijät Sini-Sisko Kalajoki ja Sirpa Grip esittivät sympaattisen tarinan ystävyksistä, Tahvosta ja Bellasta. Tarinassa on hauska - ja mukaansatempaiseva juoni. Tahvo on kissa, mutta luulee olevansa siperiantiikeri ja Bella puolestaan on hieno karvaton koira. He seikkailevat ja seilailevat yhdessä päätyen majakkasaarelle. Vastaan tulee mitä eriskummallisimpia hahmoja ja haasteita. Näytelmää värittää Sini-Siskon ja Sirpan mahtavat laulut ja tanssahdukset. Piipahtaapas lavalla muutamaan otteeseen myös breikkaava merimies-teknikko, Ossi Ilano.
Teatterinjohtaja ja ohjaaja Janne Kuustie oli onnistunut näytelmässä jälleen mainiosti. Olen nähnyt muitakin Kuustien ohjauksia, ja ne ovat saaneet vanhemmankin väestön suupielet nykimään korvia kohti. Myös pääkohdeyleisö, eli lapset, ovat seuranneet näytelmiä silmät pyöreinä.
Tahvo ja Bella pyörii Akseli Klonkissa 9. kesäkuuta asti. Ohjelmistosta löytyy myös muita näkemisen arvoisia esityksiä. Kesällä Akseli Klonk muuttuu Junateatteriksi ja siirtyy Oulun Hietasaareen Vauhtipuiston yhteyteen.
Lisätietoja Akseli Klonkin ohjelmistosta TÄÄLTÄ.
Nyt vain kipinkapin pikkuväki, ja vähän isompikin väki hyvää mieltä hakemaan Nukketeatteri Akseli Klonkista!
Kesä on kohta takapihalla ja Pilepike on puhjennut jälleen kukkaansa. Hän aloittaa taas reissaamisen ympäri Suomen. Välissä on ollut vuoden tauko, joten onkinhan tuo jo aika laittaa nasta lautaan. Tänä(kin) kesänä luvassa on mitä mielenkiintoisimpia kohteita. Karttaa tutkitaan parhaillaan kädet syyhyten. Muistakaa vinkkailla Pilepikelle uusia matkakohteita klikkaamalla TÄSTÄ tai suoraan sähköpostitse pilepirkko@turisti-info.fi.
Kuten jo aiemmistakin teksteistä päätellen muistanette, Pilepirkko, eli Henna, on eräihmisiä. Tänään hän kävi tutustumassa Kuopion reissullaan Erä+ liikkeeseen. Eräliike on perustettu vuonna 2009. Kaverukset olivat lyöneet viisaat päänsä yhteen, ja päättäneet perustaa moisen, monipuolisen erätarvikeliikkeen.
Sen lisäksi, että Erä+ liikkeitä on ympäri Suomen, toimii se myös verkkokauppana. Tuotteita löytyy laidasta laitaan - on kajakkia, kalastustarvikkeita, koiratuotteita, jousiaseita, lumikenkiä ja niin edelleen ja niin edelleen. Toisin sanoen, mitäpä siellä ei olisi retkeilyyn ja eräharrastuksiin liittyen.
Tällä hetkellä suurin menekki on kalastus- ja rata-ammuntatarvikkeilla.
Tapaamani Antti Kuronen kertoi, että heidän kauttaan on mahdollista saada myös järjestettyä toimintaa TYKY-päiville. Ehkäpä juuri sinun työporukkasi kaipaa pientä piristystä kalastuksen tai vaikka ammunnan merkeissä.
Erä+ löytyy tuon linkin takaa: http://www.eraplus.fi. Kiitos Erä+ kun lahjoititte minulle upean Wood Jewel puukon. Kyllä nyt kelepaa lastuja vuolla reissunpäällä!
Sheriffi otti Pilepirkon kyytiinsä ja matka päättyi siihen. Pilepirkko haluaa kiittää kaikkia reissun aikana tapaamiaan ihmisiä. Te olette luoneet minulle ikimuistoisia elämyksiä, te ihmiset olette se elämys. Takana on yli 7000 kilometriä kuukauden aikana. Trippimittari sammuu tänään.
"Päivä kaunein sammuva on, kukka kuolee korvaamaton. Kun päättyy tää, muisto vain jää".
Kaunis kiitos!
Reissuni Koskenkorvan Trahteeriin oli viimeisin, muttei vähäisin kohteeni. Kierros alkoi museosta, jossa tutustuttiin tilan historiaan. Museo on avoinna kesäisin 15.5.- 15.8 arkipäivinä 10-18.
Koskenkorvan kylä on ollut olemassa ennen tehdasta. Moni luulee toisin, mutta noin se menee. Ensimmäinen Koskenkorvapullo valmistui 1.7.1953. Alkon historiaan liittyy mielenkiintoinen luku: 5-4-3-2-1-0. Kuka hoksaisikaan, että numerosarjan arvoituksen takana on Alkon avauspäivä: 5.4.31 klo 10. Myyjien tuli olla tiukkoja ja pois luotaantyöntäviä. Myymälästä oli tehty mahdollisimman ankea. Täten pyrittiin minimoimaan alkoholin kulutusta. Viinaa juotiin vähiten sodan aikana. Toisin oli kieltolain aikana jolloin alkoholin kulutus moninkertaistui. Sota-ajan nälkävuosina viinan valmistukseen ei saanut käyttää perunaa koska se oli liian arvokasta alkoholin valmistukseen. Vuonna 1945 puhdasta alkoholia meni 1,75 litraa asukasta kohden, nyt määrä on 11 litraa per nuppi! Mitäs ihmettä?
Koskenkorvan Trahteeri on hyvä valinta esimerkiksi työporukalle tyky-päivän kohteeksi, pikkujoulupaikaksi, häihin tai polttariporukalle! Tilaa löytyy 150 hengelle. Trahteerissa on sellaisia erikoisuuksia mitä ei takuulla muualta löydy. Kossukraanasta tulee tehtaalta suoraan sitä itseään, eli Koskenkorvaa tietenkin. Tilalla mennään naisten ja miesten kesken saunaan - ei ilkosillaan, vaan hauskat saunatrikoot päällä. Infrapunasaunan lisäksi löytyy savusauna, sauna jääkaapilla ja televisiolla sekä aitokiuas- eli välimuotosauna. Koskenkorvan Trahteerin aitokiuas-sauna on saanut Suomen Parhaan Saunan -tittelin. Sinne mahtuu saunottelemaan 30 henkilöä, ja löylyt ovat pehmeät kuin vauvan posket. Täten siellä viihtyy useammankin tunnin ajan. Saunan lisäksi on mahdollista saada "viinahoirot ulukoosesti, jalakahan viinasukat tai viinahautehet hartioolle". Martti-isäntä teki minulle ihanan hieronnan ja jalkoihini sain kossu-villasukat ja hartioille kossu-hauteen. Hieronnan jälkeen pulahdin aromakylpyyn. Tilalla on tosiaan pienimuotoinen kylpyläkin ja pihalta löytyy saunojen luota kylmävesiallas ja palju. Vessa se vasta erikoinen onkin. Ennen hyyssiin menoa valitaan mennäänkö Olavi Virta -vessaan, Irwin Goodman -vessaan vai Lauri Tähkä -vessaan. Kun valinta on tehty, jokaisen artistin kohdalla on nappi josta painetaan. Vessassa alkaa soida kappale valitsemaltasi artistilta emootiotasosi mukaan. Minulle napsahti Olavi Virralta biisi, joka kertoi yksinäisestä reissaajasta. Kuinka osuvaa.
Koskenkorvan tehdas on ainoa maailmassa joka tekee tuotteensa ohrasta. Mutta, Koskenkorva on paljon muutakin kuin viina vaikka kyseinen nimi usein viinaksi mielletäänkin. Se on kylä, se on nimi, se on tila, se on juoma: viina, jota yleensä juorahan. "Koskenkorva voi olla myös Koskenkorvan silakat noutopöydässä eli niin sanotut kännikalat, jonka kaverina on jallulohi. Ruualla on ollut aina tarinat, ja tarinat alkoi Koskenkorvasta punastunehesta lohesta, joka punastuu isännän "tyhymistä jutuusta". Katajaisen kansan gin-silakoosta tai siijaasta, kumpaako on saatavilla. Viinoja laitetahan kaloohin jotta saarahan pohojalaaset "lihanhimooset" miehet syömähän kalaa". Minulle tarjoiltu menu oli seuraavanlainen: Kännikalat, funktionaaliset salaatit ja sörsselit, homehtunutta punajuurilootaa, oluessa haurutettua kaalta, lihaa lankulla ohkaasina lirvuuna tai paksuina hanttahelina. Ruuan kera tarjoiltiin laarukasta kotimaista viiniä.
"Kossusnapsi on hyvää, mutta sen otettuaan tulee kuitenkin irvistää, ettei nuoriso luule että se on hyvää". Näin tapaa tehdä myös Koskenkorvan Trahteerilla kuljeskeleva Kossu -kissa (kuvassa alhaalla). Tämä karvatassu on tuttu Koskenkorvapullon etiketistäkin..
Haluan kiittää teitä hyvä isäntäväki, Päivi ja Martti. Koskenkorvan Trahteeri oli täydellinen viimeiseksi kohteekseni ja täältä on hyvä lopettaa kuukauden kestänyt reissulaisen elämä.
Etelä-Pohjanmaalla käydessään kannattaa tutustua Jari Mäki Oy nimiseen yritykseen joka on amerikkalaisiin tuotteisiin ja toki amerikkalaisuuteen erikoistunut liike.
Yritystä pyörittää koko perhe ja mukana on muutama ulkopuolinen. Kaikki on lähtöisin 60-luvulta. Jari oli nähnyt televisiosta amerikkalaisia elokuvia joissa kruisailtiin hienoilla amerikanraudoilla. Lääkäreillä ja korkeimmilla virkamiehillä oli makeat menopelit allaan, ja se sai Jarin innostumaan USA-henkisistä autoista. Jari teki ensimmäisen Amerikanreissunsa vuonna 1979. Hän innostui tuomaan autopurkaamoilta pientä "Amerikansälää", kuten merkkejä eri amerikanraudoista. 80-luvulla Jari möi "amerikanrompetta" ja merkkejä eri rompetoreilla. Vuonna 1989 hän päätti lähteä Amerikkaan ostamaan tavaraa merikontillisen verran, ja silloin mukaan tarttui jo hieman isompaa tavaraa kuten astinlautoja, autonpyöriä jne. Toiminta laajeni entisestään, ja reissut lisääntyivät. Vuonna 1982 kuvioissa oli myös silloinen tyttöystävä, nykyinen vaimo Katariina, ja pariskunta lähti yhdessä Amerikkaan. Vuonna 1995 Jarilla oli pystyssä myymälä jossa työskenteli myös ulkopuolista työvoimaa asentajista lähtien. Nyt Jari Mäki Oy:llä on 10 vakituista työntekijää ja kaksi osa-aikaista. Tässä on hyvä esimerkki menestystarinasta. Monesti kaikki lähtee ihan pienestä asiasta, ja yhtäkkiä huomaakin olevansa keskellä unelmaa. Tosin, kovasti on Jarikin töitä paiskinut unelmansa eteen.
Päätomisesti Jari Mäki Oy maahantuo ja myy USA-autojen ja mopoautojen varusteita ja varaosia. Samassa yhteydessä toimii myös huoltokorjaamo. Ja perinteisin sanoin - eikä siinä vielä kaikki. Liikkeestä saa USA-henkisiä tuotteita, kuten vaatteita, sisustuselementtejä, lahjatavaroita ja paljon muuta. Voitte vain kuvitella kuinka minulle kävi liikkeessä - siis minulle joka olen unelmoinut kunnon bootseista jo monen vuoden ajan. No mukaan lähti niin makeat bootsit, että oksat pois. Nyt on mukava tallustella jalkineilla joista tietää niiden olevan varmasti kestävät ja laadukkaat eikä mitään pilipali -tavaraa. Ja pakkohan se oli ostaa tietty mahtava olkistetsonikin kyytipojaksi. Ai että, kyllä nyt kelepaa. Useimmat tuotteet on saatavilla myös puhelinmyynnin kautta ja verkkokaupasta, mutta suosittelen käymään itse liikkeessä. Samalla tapaa sympaattisen Mäen perheen henkilökohtaisesti. Vinkki: kannattaa varata kunnolla aikaa. Liikkeessä kierrellessä ja uskomattomia autoja katsellessa menee aika hups noin vain, ja siihen vielä päälle Jarin kanssa jutustelut. Voin suositella varaamaan sellaiset nelisen tuntia. Minulla oli tarkoitus piipahtaa reilun tunteroisen verran. Aika venähtikin noin nelinkertaiseksi. Nyt ymmärrän miksi edesmennyt huippuartisti Topi Sorsakoskikin oli Jarin vakioasiakas.
Mäen vakioasiakkaita ovat myös monet muut tunnetut artistit. Seinällä komeilee valokuvia mm. Kari Tapiosta, Pate Mustajärvestä, Lauri Tähkästä jne. Jarin jemmasta löytyy myös autot, jotka ovat olleet mm. Irwinillä ja Kekkosella. Kyytiä ovat saaneet myös eri maiden kuninkaalliset ja monet muut virkamiehet. Nähtävillä on Kekkosen auton lisäksi hänen veneensä.
Jari Mäki vuokraa erikoisia autojaan esimerkiksi polttariporukalle ja juhliin. Limousineja on kolmea eri tyyppiä. Yhdessä autoista on kuusi metrinen baari, televisio, puhelin jolla voi soittaa auton "perältä" kuskille ja vaikka mitä muita hienouksia. Autoissa on kuljetettu myös Kirkaa, Vicky Rostia jne. Jos haluaa ikimuistoisen ohjelmanumeron vaikkapa häihin, kannattaa tilata Jari pidättämään morsian aidolla amerikkalaisella poliisiautolla. Jari on pukeutunut teemanmukaisesti aitoon amerikkalaiseen poliisiasuun. Kyseessä on siis hieman erilainen morsiamen ryöstö. Jarilta löytyy auto joka tilanteeseen. On Lincoln Town Car, Cadillac Escalade 2005, Ford Mustang GT 2006, Hummer H2, Ford LTD Sheriff Special -85 ja paljon paljon muita hienouksia. Pihalla on myös sellainen erikoisuus jota ei ihan joka mökistä löydy, nimittäin texasilainen ölypumppu!
Oli ihana tavata Mäen perhe. Heillä on aina aikaa asiakkaille, vaikka puhelin soikin useaan otteeseen taukoamatta ja ovi käy. Kuten jo aiemmin mainitsin, rupattelimme pitkän tovin ja välillä kävimme juokasemassa kaffit. Silmät ruokittiin ihastelemalla mahtavia menopelejä.
Aavikon keskelle on syntynyt paratiisi nimeltään Dubai, ja Härmän niittyjen keskelle elämyspuisto nimeltään PowerPark. Tämä Pohjanmaalla oleva monitoimipuisto ei ole ihan mikä tahansa huvipuisto, vaan sanansa mukaisesti elämyspuisto. PowerPark on toiminut jo 12 vuoden ajan ja tarjonnasta löytyy mahtavien huvipuistolaitteiden lisäksi kartingia, hevosratsastusta, erilaisia aktiviteetteja, Suomen ainut 5D elokuvateatteri, ravintoloita joka makuun, majoituspalveluita mökeissä, hotelleissa, camping-alueella tai tulevassa kelorivitalossa ja paljon muuta. Tila laajenee koko ajan entisestään ja uutta on kehitteillä kaiken aikaa. Johtaja Mikko Kiviluoma toteaakin, että joka vuosi tulee jokin jännittävä uutuus joka yllättää kävijät. PowerPark erottuu monista muista huvipuistoista monipuolisella tarjonnallaan. Elämyksiä löytyy kaiken ikäisille. PowerParkin voi varata halutessaan jopa yksityiskäyttöön. Miettikää nyt, yksityisjuhlat huvipuistossa, ei paha idea ollenkaan.
Pääsin majoittumaan San Marino & Monza huoneistohotellissa. Ulos katsellessaan ei voi uskoa olevansa Suomessa, sillä huoneistohotellien keskuudessa on mahtava uima-allas. Tässä tapauksessa pätee sanonta, ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan jos haluaa irtautua suomalaisesta metsämaisemasta.
Aloitin PowerPark kierrokseni käymällä syömässä kuukausi sitten avatussa River Kwai Thai Restaurant -ravintolassa. Keittössä touhuaa thaimaalaiset kokit, ja sen kyllä maistoi ruuasta - aidosti hyvää thaimaalaista ruokaa! Noin hyvää thaimaalaista ravintolaa saa Suomesta hakemalla hakea. Ravintolan ympärille on kasvamassa vesilaitealue ja se avataan keväällä 2013. Ravintolaan pääsee mitenkäs muutenkaan kuin ylittämällä Kwai-joen sillan.
Laitteita PowerParkissa on 37 kappaletta. Uusin on Dragon Tower, joka nousee 75 metrin korkeuteen pudoten vapaasti alas samalla pyörien. Minun suosikiksi nousi 960 metriä pitkä puinen vuoristorata, joka onkin rankattu maailman kymmenenneksi parhaaksi vuoristoradaksi. Korkeimmasta kohdasta pudotessaan vaunujen nopeus on parhaimmillaan jopa 75 kilometriä tunnissa.
Kävin tutustumassa myös PowerParkin hevostilalla. Ratsastuskeskus sijaitsee aivan PowerParkin lähellä. Siellä järjestetään erilaisia ratsastustunteja, retkiä sekä vaelluksia. Tila on kauniilla ja rauhallisella paikalla.
Päivän päätteeksi pääsin "koekatsomaan" 5D elokuvateatterin kolmea uutuusleffaa, Skate Race, Red Baron ja Secrets of the Lost temple. Täytyy tunnustaa, että välillä otti ihan vatsasta. Tämä oli sitä paitsi ensimmäinen kerta elämässäni kun katson elokuvia 3D-laseilla. Olen jäänyt kehityksestä hieman jälkeen, mutta nyt tuli sekin korjattua. Leffat tulevat näytäntöön huomenna 18.7. 5D näytös eroaa tutummasta 3D:stä siten, että kolmiulottuvuuden lisäksi käytetään erilaisia efektejä, kuten savua, tuulta, vettä, saippuakuplia ja tietenkin liikkuvia istuimia.
Illan kruunasi Park Hotel Härmän herkullinen Talon savulohi kantarellikastikkeella, tillimuhennetulla perunalla ja punajuurella. Jälkiruuaksi nautin suklaakerroskakkua ja mansikkamaitoa. Lapsille on oma kiva menunsa, joka sisältää mm. Röllin lehtipihvin. Park Hotel Härmässä on päivisin lounas ja livemusiikkia. Ravintolasta löytyy yhtä maailman kalleimmista ja hienoimmista konjakeista, Remy Martin Luis XIII Black Pearl. Jos en ihan väärin muista, 4cl on noin 1000 euron verran..
MTV3:lla pyörii lauantai-iltaisin klo 19.30 PowerParkista kertova televisiosarja, Huvipuisto. Sarjassa päästään näkemään kuinka kymmenen nuorta kilpailee laitteissa Huvipuiston sankaruudesta. PowerParkissa kuvataan myös parhaillaan Rölli ja kultainen avain -elokuvaa joka tulee ensi-iltaan 1.2.2013.
Kiitos Tanja Välipakka-Toivonen Kulttuurikeskus Vanha Paukku suosittelemastasi kohteesta, eli PowerParkista ja lämmin kiitos tietenkin PowerParkin johtajalle, Mikko Kiviluomalle. Itse päätähteä, eli ideoijaa ja omistajaa Jorma Lillbackaa en valitettavasti tavannut, mutta hänelle hatunnosto isosta työstä PowerParkia kohtaan!
Lisää kuvia Facebookin puolella. Kuviin pääset tästä!