Suomen paras kesäduuni

Mistä näitä helmiä oikein tippuu - ei kun siis mistä näitä ihania mökkejä oikein tippuu? Miten voi olla mahdollista että saan viettää jokaisen yön sanoinkuvaamattoman kauniissa mökeissä ja taloissa. Tämän yön nukun kuulkaa vanhassa metsänvartijan talossa Ruunaalla, lähes keskellä ei mitään. Netin kanssa on melko reippaasti ongelmia. Verkko näyttää joko nollaa tai yhtä pykälää. Jätän siis blogin päivittämään juttua yön ajaksi. Voi kunpa voisin muuttaa tänne. Mietin kyllä jo, miltä tuntuisi asua Ruunaalla! Metsää, koskia, vanha talo - kappas, kaikki kriteerit täytetty.

Arvatkaapas kuinka mielikuvitus laukkaa täällä ollessa. Talosta kuuluu mielenkiintoisia ääniä jotka pistävät korvaan. Niin, ja kun kävin saunassa, jokin kolahti - sydämeni löi tyhjää muutaman sekunnin ajan. Mutta kuinka uskomattoman kaunis rakennus tämä onkaan ja kauniilla paikalla. Olen hulluna tällaisiin taloihin jossa on todellista tunnelmaa ja joka on nähnyt elämää. Talo on sisustettu suurimmaksi osaksi vanhoilla huonekaluilla, mutta silti remontoitu täysin. Sisälle on jätetty pilkahduksia menneisyydestä. Tämä on erinomainen valinta jos haluaa vähänkään maistaa menneiden vuosikymmenten havinaa. Talossa voi pitää myös erilaisia juhlia ja keittiö soveltuu täysin isompienkin juhlien kestittämiseen.
Pisteenä i:n päälle täällä oli valokuvaopiskelija Sini Hollströmin valokuvanäyttely joka kertoi epätoivoon vaipuneesta morsiamesta. Näyttely sopii tähän rakennukseen kuin lakki päähän.

Taloa voi vuokrata Lieksan Matkakavereiden kautta Hietasen Raunilta rauni@lieksanmatkakaverit.fi.
Enkä muuten olisi päätynyt tänne unelmieni rintamamiestaloon ilman Airi Okkosta Karelia Expert Matkailupalveluista.

Poikkesin tänään kodikkaassa Puukarin Pysäkillä, kuutostien varrella. Talossa voi majoittua tai poiketa vain syömään. Ryhmille järjestetään tarvittaessa vaikka kalastussafari tai hiihtovaellus savusaunan kera muiden lähialueen yritysten kanssa.
Puukarin Pysäkki on matkailijoille aina auki, ja ruokaakin saa aina. Puukarin Pysäkki on Suomen ensimmäisiä Bed & Breakfast periaatteella toimivia majataloja. Suomalaisille Bed & Breakfast -majoitus on vielä hieman tuntemattomampi käsite, toisin kuin ulkomaalaisille joita Puukarin Pysäkillä käykin majoittumassa enemmän kuin meitä suomalaisia.

Majatalo Puukarin Pysäkin omistajuus vaihtui vuodenvaihteessa kun nuorempi sukupolvi, Anni ja Jarno Korhonen, ottivat majatalon hoidettavakseen. Majatalolla on jo yli 20 vuoden historia.
Lähes kaikki ruoka-ainekset tulevat Korhosten omalta tilalta, karitsan lihasta lähtien, ja kaikki pyritään tekemään käsityönä niin pitkälle kuin mahdollista. Majatalossa järjestetään myös leiväntekokursseja ja ruisleivän juurta on mahdollista ostaa mukaan. Puukarin Pysäkki tunnetaankin herkullisesta luomuruisleivästään.

Majataloon tullessa voi käydä kurkkimassa pihapiirissa juoksentelevia karitsoja tai vähän matkan päässä olevaa näköalapaikkaa. Talomuseo Murtovaara löytyy myös läheltä.

Anni ja Jarno Korhosen elämänmuutoksesta kertovan 10-osaisen televisiosarjan voi bongata TV 2:lla elokuun lopusta lähtien.

Viime viikolla eräs aamuni alkoi huskyjen ruokinnalla Syötteen Eräpalvelujen tilalla. Vaikka olen nyt maaseudulla ja voisi kuvitella että aamuni olisi alkanut lehmien syöttämisellä, alkoikin se porojen ruokinnalla. Henna ja Pasi Nevalaisen tilalta löytyy 10 ajoporoa. Talvella Laitalan lomat järjestävät porokyytejä, ja se onkin varsin suosittu harrastus etenkin turistien keskuudessa. Yksi poro voi vetää samanaikaisesti max. kahta aikuista ja kahta pientä lasta.

Karhunpäältä lähden suuntaamaan jälleen paikkaan tuntematon. Pidän teidät kuulolla.

Ja muistakaa käydä osallistumassa kilpailuun osoitteessa www.turisti-info.fi vinkkaamalla Pilepirkolla matkakohteita.

Palataanpas muutama askel taaksepäin Manamansaloon. Ohessa video Kassun Taidetalolta ja sekä Lomakeskus Kultahiekoilta. Lomakeskuksessa oli meneillään silloin lasten kesäleiri. Haastattelussa musiikillinen vastaava ja leiriohjaaja Susanna Pajukangas.

Aamulla en tiennyt vielä minne päin Suomea olen menossa. Ennen tuntemattomaan lähtöä käväsin Kuhmo-taloon tutustumassa Lammasjärven rannalla. Rakennus oli oikein kaunis niin sisältä kuin ulkoa. Konserttisali / näyttämö oli mieleeni. Akustiikkaa en päässyt testaamaan, mutta kuuleman mukaan se on erinomaisen hyvä. Pitää käydä kuuntelemassa siellä jokin konsertti kun tulen uudestaan Kuhmoon.

Kuhmon jälkeen tieni johtivat jälleen uskomattomaan paikkaan: Laitalan lomat Neitivirran rannalla, Karhunpäällä. Tila on ihanan maalaismaiseman keskellä ja sen omistaa Henna ja Pasi Nevalainen. Tilan matkailutoiminta on saanut alkunsa jo vuonna 1992 pasin vanhemmilta. Omistajavaihdos tapahtui 2009.
Pihapiiristä löytyi heti unelmieni talo: HIRSITALO! Talon nuori emäntä, Henna, oli kattanut herkullisen iltaruuan ja lämmittänyt puusaunan. Voisiko reissulainen enää parempaa toivoa?

Tilalta löytyy savusauna ja kolme muuta puulämmitteistä saunaa. Laitalan lomat järjestävät myös erilaisia aktiviteetteja yrityksille ja ryhmille pitopalveluineen. Voi jos minulla olisi yritys, toisin kaikki työntekijäni tänne rentoutumaan ja saunomaan. Ties vaikka pitäisinkin kolmikymppiset täällä muutaman vuoden päästä.
Majoitusiloja Laitalasta löytyy talvella 11 kpl 2hh ja saatavilla on myös 6 lisävuodepaikkaa. Kesäksi löytyy myös aittamajoitusta. Ruokailu- sekä kokoustiloja on kesäisin 100 hengelle, ja talvisin 50:lle. Lisäksi löytyy 30 hengen kota ja 50 paikkainen tuulikello. Ei siis lopu tilat kesken ja juhlaa voi pitää jos jonkinlaista.

Huomenna pääsen ruokkimaan Laitalan ajoporoja. Niistä sitten lisää. Nyt jatkan hirsitalossa tunnelmointia.

ps. Ehdottakaa minulle uusia matkakohteita turisti-info.fi -sivujen kautta. Lähettämällä vinkkiä osallistut arvontaan! Ja muistakaa lisäillä minut facebookissa kaveriksi (Pile Pirkko). Siellä näkyy myös lisäkuvia!

Olen ollut reissussa tänään tasan viikon verran, ja tiedän, että toinen puolisko menee vauhdilla. Huomasin surevani jo nyt reissun päättymistä vaikka pitäisi iloita ja nauttia viimeisistä päivistä.

Reissun aikana on ollut epätoivonkin hetkiä. Nukut ensin kolme tuntia, tappelet nettiyhteyksien kanssa etkä saa yhteyksiä toimimaan ja julkaistavia juttuja on jonossa, et tiedä minne olet menossa seuraavaksi, haluaisit nukkua mutta ei ole paikkaa, haluaisit suihkuun mutta juuri silloin siihen ei ole mahdollisuus, haluaisit heittää jalat kattoon edes hetkeksi ja olla vaan, mutta kun täytyy rientää eteenpäin.. MUTTA sillä hetkellä kun syötät pieniä huskynpentuja, nautit sinulle tarjotusta taatusti paikkakunnan parhaasta poronfileestä, huomaat edistyväsi edes hieman perhokalastuksessa, huomaat laulavasi Pelle Miljoonan kanssa samalla lavalla, tutustut kauniisiin televisiosarjan kuvauspaikkoihin,  tanssit 82-vuotiaan pro:n kanssa juhannustansseissa, kuuntelet kun Kassu Halonen soittaa sinulle Vesku Loirin entistä pianoa, huomaat kuinka lapset haluavat kuunnella sinua kun kerrot kiusaamisesta, pääset tekemään paikallisia herkkuja mitä et ole ennen edes maistanut, lasket kosken kellumalla ja hurjimman laskun jälkeen tuntuu kuin leijuisit taivaassa ja voisit vaikka nukahtaa vedenpinnalle, syöt juuri paistettuja munkkeja ja katsot ikkunasta ulos kun vesi rapisee tai näet muutaman kerran karhun ja ahman luonnossa ja olet päässyt yöpymään mitä ihanimmissa ja niin erilaisissa mökeissä. Positiivisia asioita tuli huomattavasti enemmän, joten ymmärtänette varmasti mikä saa minut jaksamaan vähilläkin yöunilla. Kun mietin näitä kaikkia asioita mitä olen jo tähän mennessä tehnyt, en meinaa edes tajuta kaikkea tekemääni. Miten viikon sisään voi mahtua näin paljon? Eikä se tekeminen, vaan ne ihmiset niiden ympärillä. Kuten aiemminkin tuossa ihmettelin, miten joihinkin voi kiintyä niin paljon ja niin lyhyessä ajassa. Monesta paikasta olen lähtenyt ikävääni niellen. Olenkin sanonut kaikille, että minun pitää tehdä toinen kierros ihan loman kannalta. Ei tietokonetta, ei kiirettä, mutta siinä reissussa meneekin sitten kuukaudesta toiseen sillä jokainen paikka on ollut sellainen, että olisin voinut jäädä paljon pidemmäksi aikaa. Voin vain kuvitella, mitä kaikkea upeaa täältä Suomestamme löytyy. Kotimaamme on niin kaunis ja pullollaan ihania ihmisiä, mahtavia paikkoja ja täynnä yllätyksiä joka kolo. Monesti lähdemme etsimään jotain vaihtelua ulkomailta. Kyllä se on tytöt ja pojat niin, että kyllä sitä vaihtelua täältä Suomestakin löytyy. Sitten kun olette peranneet kotimaamme edes suurinpiirtein, lähtekää sitten. Malttakaa olla kesä kauniissa Suomessamme.

Terveiset kaikille - ihan joka ikiselle jonka olen reissullani tavannut ja suuret kiitokset että olette antaneet minulle mahdollisuuden nähdä ja kokea ikimuistoisia asioita. Jokainen reissu on ollut ainutlaatuinen, enkä voi nostaa yhtäkään ylitse muiden.
Mutta tämä ei ole vielä jäähyväispuhe, sillä kohta on alkamassa uusi viikko joka tuo ihan varmsti mahtavia asioita eteen. Pilepirkko jatkaa matkaa eteenpäin - määränpää tuntematon.

Olen kokenut joka päivä ihan uskomattomia asioita koko reissuni ajan. Eilisestä voi todellakin sanoa, että se jos mikä päivä oli uskomaton ja mieleenpainuva.
Aamu alkoi sillä, että valmistin (lue: koitin valmistaa) rönttösiä Kaesan leipomossa. Ohjeet oli tarkat ja palaute tuli välittömästi jos rönttöset eivät näyttäneet myyntikelpoisilta. Noh, sain kaksi laatikollista rönttösiä mukaani, joten siitä voinette arvata olivatko rönttöset myyntikelpoisia. Hyvälle ne ainakin maistuivat ja sehän on pääasia.  Marianne ja Henriikka Huusko pakkasivat mukaani myös ihanaa luomuruisleipää. Ehtaa voita päälle niin kyllä kelepaa reissumiehen jatkaa matkaa

Rönttös-shown jälkeen vuorossa oli koskiuintia Erämatkailu Piiraisen kautta. Erämatkailu Piirainen toimii Kuhmossa ja sieltä on mahdollista tilata erilaisia luonto-ohjelmapalveluja minä vuoden aikana tahansa. Yritys hoitaa myös tarvittaessa majoituksen ja muonituksen. Koskiuinti on kokemus, mitä kovin moni ei ole kokenut. Siinä on ripaus jännitystä ja pala kaunista luontoa. Pääsin itse kokeilemaan eilen koskiuintia pelastuspuvulla. Päälle puettiin pelastuspuku, pelastusliivit sekä kypärä. Koskenlasku pelastuspuvulla on parhaimmillaan kuulemma talvella. Sitten vain Lentuankoskeen ja suunta alaspäin. Vesi tuppasi tunkemaan nenästä sisään kuohujen keskellä, mutta hengissä ollaan ja superrrrr mahtavaa oli. Laskun aikana piti keskittyä pitämään takapuoli ylhäällä ja jalat menosuuntaan päin. Kovemman kuohunnan jälkeen tuli vähemmän virtaava kohta jossa vain liuimme eteenpäin kelluen, samalla taivaalle katsoen ja luonnon ääniä kuunnellen. Tuntui kuin olisin leijunut taivaassa. Voitte vain kuvitella kuinka olisin voinut nukahtaa siihen veden päälle kaiken menon ja meiningin jälkeen. Se oli rennointa (nukkumisen lisäksi) mitä olen koko reissun aikana tehnyt. Vaikka saan reissata ja tehdä ihania asioita, on tämä silti työtä joka vaatii veronsa ja jossain vaiheessa myös palautumisen. Kellunta oli lähellä täydellistä palautumista vajaan parin kilometrin ajan.

Laskeuduimme Lentuankosken leirintäalueelle, ja kuinkas ollakaan - siellä meitä odotti ihanassa punaisessa mökkeröisessä munkkikahvit ja sydämellinen henkilökunta. Lentuankosken leirintäalue on tällä hetkellä ainut Kuhmossa. Kyseinen leirintäalue on toiminut jo yli 40 vuoden ajan ja sieltä löytyy telttapaikkaa, asuntovaunu-/autopaikkaa. Lähellä sijaitsee myös pikkumökit, Jokela-talo ja Markkula-aitta. Hinta ei varmasti kirpaise, ja Lentuankosken leirintäalueella on aina saatavilla tuoretta vastapaistettua munkkia!

Kyllösen Jari VisitKuhmosta oli kehitellyt pääni menoksi karhusafarin Taiga Spiritin kautta. Oppaana oli ranskalaislähtöinen Sabrina Logeais, erittäin lämminsydäminen ihminen. Taiga Spiritin kautta on mahdollista päästä näkemään karhuja- ja muita metsän eläimiä luonnossa. Ohjelmaa järjestetään ympäri vuoden ja saatavilla on myös valmismatkoja.  Taiga Spiritin kautta saa myös majoituspalvelut.
Ajatuksena on: mitä voimme oppia luonnolta?
Karhusafarille lähdettyämme Sabrina kertoi, että sesonkiaikaan karhun näkemismahdollisuus on 96% siellä paikassa jonne menemme, eli Erilammelle Wild Brown Beariin.
Reissun aikana Sabrina piti meistä kaikista mukanaolijoista todella hyvää huolta. Hän tarjoili kahvia sekä purtavaa, eikä nälkä yllättänyt kertaakaan. Sabrinan tavoitteena on opettaa asiakkaille, mitä voimme oppia luonnosta.

Kun olin pikkutyttö, kuljin isän kanssa paljon metsässä ja koitimme nähdä karhuja, mutta emme siinä koskaan onnistuneet. Täällä, itärajalla, tämä iänikuinen haaveeni vihdoin toteutui ja näin täällä karhun ja ahman muutamaan otteeseen. Kuten Sabrina sanoi, mahdollisuudet karhun näkemiseen ovat 96%:set.

Ja taas tulee sama ilmiö kuin aiemmin - ikävä tulee näitä ihania kuhmolaisia joihin olen tutustunut. Maailman suurimmat kiitokseni Jari Kyllönen Wild Taigasta. Ilman sinua nämä karhut joita olen ikäni etsinyt olisivat jääneet näkemäti.
Wild Taiga on Kuhmo-Suomussalmialueen luontomatkailutuotteiden tuotemerkki. Eri matkailuyrityksiä on mukana noin 60.
Matkailuyrityksen kautta löytää tekemistä kaikkina vuoden päivinä. Wild Taiga on saanut mm. "vuoden nouseva matkailukohde" -palkinnon vuonna 2008 ja samaisena vuonna se ylsi Scandinavial Travel Award -kilpailun Erford-sarjassa 10 parhaan joukkoon. Vuonna 2011 tuli voitto matkailusarjan kuntamarkkinoinnista.

Eikä siinä vielä kaikki, yllätys yllätys. Viihtyisä Hotelli Kalevala tarjosi minulle aamupalan ja suihkun yöllisen karhusafarin jälkeen. Tästä(kin) pointsit Jarille!
Kalevala hotellista löytyy 44 huonetta ja tarvittaessa parempiin oloihin jopa kolme sviittiä. Hotelliin pääsee myös hemmotteluhoidon pariin sauna- ja wellnessosastolle. Hiotelli tekee tarvittaessa valmiin paketin asiakkaan toiveen mukaan.

Tällaista mahtavaa tällä kertaa. Muistakaahan tutut ja tuntemattomat käydä lisäämässä minut facebookissa kaveriksi linkin kautta, sieltä näette lisää kuvia.
Ja jos olette Oulun seudulla liikenteessä, kurkatkaa keskiviikon Oulu-lehti. Toivottavasti mahdollisimman moni lukijoista kuuli eilen Yle Kainuu ja Radio Kajauksen haastattelut ja uusimmat kuulumiseni. Paikallislehti Kuhmolaiseen on myös ilmestymässä lähipäivinä juttua.

Tänään pääsin koittamaan rönttösten tekoa Kaesan kotileipomossa Helena Malisen kanssa. Minun rönttöset eivät päässeet ihan myyntiin asti, joten voi "harmi" - sain kaksi laatikollista rönttösiä mukaani.

Leipomon juuret juontavat vuoteen 1968. Nykyiset omistajat Marianne- ja Henriikka Huusko ovat ostaneet leipomon Helenalta viime syksynä ja leipomo on heidän isomummon perustama.
Marianne ja Henriikka aikovat valmistaa tuotteita perinteitä vaalien, tehden kuitenkin pieniä tuotekehityksiä.

Kesan Kotileipomo työllistää vakituisesti noin 15 henkilöä. Piirakoita on saatavilla jopa 10 eri täytteellä ja tuotteisiin käytetään lähialueelta saatavia raaka-aineita. Leipomo valmistaa tuotteita myös tilauksesta asiakkaan toiveen mukaan. Kaesan kotileipomosta haetaan paljon valmiita kuoria ja ruistaikinaa. Sommelon musiikkijuhlassa on mahdollista osallistua rönttöskurssiin.
Kaesan kotileipomo on sijoittunut kolmen parhaan joukkoon suomalaisessa elintarvikeliiton järjestämässä kilpailussa vuonna 2006.

Matkaeväät kannattaa käydä nappaamassa Kaesan Kotileipomosta osoitteesta Kainuuntie 1. Löydät kotileipomon myös myös Facebookista.
 

Saavuin tänään Kuhmoon ja pääsin yöpymään yhteen Salmelan idyllisistä aitoista. Tuntuu, kuin olisin keskellä rauhallista maaseutua kaukana kaikesta kiireestä, vaikka todellisuudessa olen vain viiden kilometrin pässä Kuhmon keskustasta.
Saavuttuani paikalle talon emäntä Marketta Piirainen lämmitti minulle rantasaunan ja tottahan toki kävin myös iltauinnilla Lammasjärvessä. Rannasta löytyy myös grillikatos ja soutuvene.
Salmelan Mökkejä - toisin sanoen aittoja, löytyy neljä kappaletta ja kaikista löytyy jääkaappi, sähköliesi, kahvinkeitin, mikroaaltouuni ja astiat.
Aitoilla on paljon vakiovierailijoita, etenkin Kuhmon Kamarimusiikin aikaan. Tapahtuma järjestetään taas 15.-28. heinäkuuta.

Törmäsin aitoilla Ivalosta asti saapuneeseen Tanja Katajamaahan ja Rovaniemeltä kotoisin olevaan Jouni Koivistoon. He olivat ensimmäistä kertaa Salmelan Mökeillä. Ensivaikutelma on ollut kuulemma erittäin positiivinen ja pariskunta aikoo tulla toistekin.
Tanja ja Jouni olivat lähteneet kiertämään Suomea ilman tarkkaa päämäärää (kuten minä) ja löytäneet tilan sattumalta.
Heidän mukaansa Salmelan Mökit on oikea helmi. Itse olen täysin samaa mieltä. Voisin jäädä pidemmäksikin aikaa, mutta pakko rientää taas eteenpäin.

Huomenna onkin astetta jännempi päivä, sillä aamulla menen koittamaan miten luonnistuu rönttösen leivonta Kaesan kotileipomossa. Sieltä lähden Pajakkakoskeen lillumaan pelastuspuvulla Erämatkailu Piiraisen johdolla ja jotta saadaan tehtyä huomisesta ikimuistoinen, on luvassa karhukuvaussafari Taiga Spiritin kautta oppaana ranskalainen Sabrina Logeais.
Mikään edellämainituista ei olisi mahdollista ilman Jari Kyllöstä VisitKuhmosta - suuri kiitos ja kumarrus!
 

Sain seurata kun Miia Hämäläinen ja Susanna Pajukangas vetivät Lomakylä Kultahiekassa muiden ohjaajien kanssa lapsille leiriä. Siellä mm. räpättiin, syötiin, leikittiin ja tehtiin monenmoista muuta mukavaa ja hauskaa näytti olevan.
Aikaisempina vuosina lapsille on järjestetty esimerkiksi yrttien kuivausta, palosammutusta ja monia muita hyödyllisiä "kursseja". Lapset ovat päässeet laulamaan myös Kirkalle.
Tällä kertaa kurssin yksi teemoista oli koulukiusaaminen. Kerroin  tenaville koulukiusaamisen jättämistä traumoista. Lapset kuuntelivat tarkkaan ja osallistuivat keskusteluun. Lähtiessäni lapset kävivät halaamassa ja hyvästelemässä. Täytyy myöntää että se herkisti minut. Jäin todella ikävöimään lapsia, Miiaa, Susannaa, Kassua ja kaikkia niitä ihmisiä jotka tapasin. Kiitokset myös "yleismies"-Tuoville joka toi minulle maailman parasta tinkimaitoa! Lomakylä Kultahiekassa käytetään moniin ruokiin tinkimaitoa, mutta minulle se oli jotain ihan eksoottista.
Miten ihmeessä näin lyhyessä ajassa voi tavata noin ihania ihmisiä ja kiintyä heihin?

Kassu esitteli minulle myös kaunista Taidetaloa. Kultalevysalin nähtyäni olin sanaton. Ei voi kuin ihailla mitä kaikkea "maestro" on saanut aikaiseksi kun tutkailee seinällä loistavia levyjä. Kassulle tiennäyttäjinä ovat olleet Toivo Kärki, Jaakko Salo, Raimo Henriksson ja Vexi Salmi.
Taidetalossa on vaihtuvia näyttelyitä, ja on siellä nähty myös Remusta ja Mika Häkkisestäkin kertova näyttely.
Taidetalo on rakennettu Kassun entisen koulun tiloihin. Rakennus avattiin Taidetaloksi vuonna 2000. Siellä voi pitää tarvittaessa erilaisia tapahtumia, kuten häitä, konsertteja ja kokouksia. Tilaisuuksia saa avaimet käteen -periaatteella. Taidetalon pihalta löytyy tilaa isompaankin juhlaan, sillä siellä järjestetään myös Saarikonsertti.
Kassu häärää monesti itse keittössä valmistamassa ruokaa. Se on hänen intohimonsa - siis musiikin jälkeen. Etenkin intialaiset- ja thaimaalaiset ruuat ovat Kassun mieleen.

 Kassu Halosen Taidetalo on niin keskellä Suomea, että sinne pääsee näppärästi mistä päin tahansa.

Laitan videonpätkää tulemaan kunhan saan paremman nettiyhteyden. Tämän jutun nettiin saamisessa meni sellaiset kolme tuntia.
Sillä aikaa kun juttu latautuu nettiin, kuuntelen Kassun lahjoittamia levyjä ja jammailen hyvän musiikin tahtiin.

Mikä on se paikka Suomessa jossa kultainen hiekkaranta ylettyy silmänkantamattomiin, tarkalleen 30 kilomterin päähän ja jossa matala kivetön ranta sekä mahtava leirintäalue takaavat täydellisen lomafiiliksen? Leirintäalue Kultahiekat Manamansalossa tietenkin.

Leirintäalue on mitä parhain etenkin lapsiperheille. Monitaituri-muusikko Kassu Halonen ja Miia Hämäläinen Manamansalon musiikki- ja taideyhdistys ry:stä järjestävät lapsille mm. lastenleirejä, musiikinopetusta ja karaoke-laulukilpailuja.

Manamansalossa järjestetään Saarikonsertti 14.7 ja se on koko perheelle suunnattu hyvän mielen tapahtuma. Kyseinen konserttitapahtuma on pyörinyt jo vuodesta 1999 lähtien, eikä siellä ole ollut ainuttakaan järjestyshäiriötä. Se kertoo tapahtuman luonteesta. Konsertti toteutetaan talkoovoimin.
Saarikonsertti kerää vuosittain lukuisia ihmisiä hyvän musiikin ympärille, ja konserttiporukkaa saapuu joka puolelta Suomea.
Tänä vuonna Saarikonsertin oheistapahtumana on ensimmäistä kertaa hyvään oloon keskittyvä tapahtuma, jossa voi käydä nauttimassa erilaisista Day Spa-hoidoista. Jos lihakset alkavat kramppailla liiasta rokkaamisesta, kannattaa osallistua niska-/hartiajumppaan, sillä se on osa hyvän mielen tapahtumaa.
Lapset otetaan tässäkin tapauksessa huomioon. Tenaville on järjestetty mm. laulua, poniajelua, askartelua, pomppulinnaa ja kaikkea kivaa. Sanoisin siis, että Saarikonsertti on lasten unelmapäivä.

Saarikonsertissa esiintyjinä­­­­­­­ ovat Haloo Helsinki, Elastinen, Fintelligens, Kaseva, Pekka Niskan Pojat, Edu Kettunen, "Entisten nuorten" puhallinorkesteri, Murkina Bamd House, Diandra ja tietenkin ihana illan isäntä Kassu Halonen.
Vaikka esiintyjät ovat Suomen suurimpia tähtiä ja konsertissa on mahdollista osallistua monenlaiseen aktiviteettiin, pidetään lippujen hinnat silti alhaalla. Saarikonsertin tiedustelut ja varaukset numerosta 040 7096157.

Kassu järjestää ensi syksystä lähtien sävellyskoulua Espanjassa Fuengirola Costa Del Solissa. Sävellyskoulussa on mahdollista opetella mm. sovitusta, sävellystä, tuottamista ja laulua. Myös erilaisia bändileirejä järjestetään. Mikä olisikaan ihanampaa kuin opetella laulua Espanjan lämpimän auringon alla. Lisätiedustelut koulusta taidetalo@hotmail.fi.

Koillismaalla juhannuksen aikaan liikkuessani olin majoittuneena Rukan Lomapalveluiden Kuukkeli-mökissä Huttulammentiellä. Kyseessä on upea kelohirsimökki takkoineen ja saunoineen vain 1,5 kilometrin päässä Rukan keskuksesta. Rukalta taksi karauttaa pihaan nopeasti, mutta matka keskukseen oli myös kiva jaloitella hienossa kesäsäässä.
 
Rukan Lomapaveluilla on välityksessään Kuusamon alueen lomakohteita sadoittain. Rukan Lomapalvelut on täyden palvelun talo, jonka kautta ympäri vuoden järjestyvät myös esimerkiksi opastetut retket ja safarit. Erikoisuutena mainittakoon vaikkapa mahdollisuus saada tilattua kylpytynnyri mökilleen. Rukan Lomapalveluilta voi ja kannattaakin pyytää rohkeasti mitä tahansa maan ja taivaan väliltä, sillä heidän palveluasenteeseensa ja sanavarastoonsa ei kuulu asiakkaan suuntaan lainkaan sana "ei". Asiakkaita kuunnellaan ja heidän haastavimmatkin suunnitelmat pyritään tekemään mahdollisiksi elämyspalveluina. Rukan Lomapalveluissa kaikki asiointi hoituu yhdestä numerosta 0207751400.

Rukalla viihtyvälle ehdottomasti harkinnan arvoinen asia on myös Ruka Clubiin liittyminen. Clubin jäsenet saavat yhteistyöyrityksiltä merkittäviä alennuksia palveluhinnastoistaan, osan ollessa jäsenille jopa täysin ilmaisia. Rukan Lomapalveluiden kotisivuilta löytyy listaus alennuksia tarjoavista yrityksistä, joita on jo tällä hetkellä mm. majoitus-, kuljetus- ravintola- ja ohjelmapalveluiden saralta.

Majoituin Rukan Lomapalveluiden mökissä juhannuksena torstaista sunnuntaihin pitäen mökkiä "tukikohtana" reissuilleni palaten aina sinne takaisin päiväreissuiltani. Kuusamo on ehkä joidenkin mielestä kaukana kaikesta, sitä se onkin hyvässä mielessä. Ihanan rauhallista. Myös vastapaino on riittävän lähellä ja keskuksessa on tarjolla joka päivä iloista menoa alueen ravintoloissa.

Rukan läheisyydessä on paljon eri mahdollisuuksia retkiin ja elämyksiin. Naapurikuntiin menee hyvät, yleensä vähäliikenteiset, tiet ja mieli lepää puhuttelevan komeassa maisemassa. Pitkät etäisyydet kutistuvat luontoa ihaillessa. Haaveilevan herättävät aika ajoin teillä parveilevat porot, joihin autoilija toki tottuu nopeasti ja oppii ennakoimaan niiden arvaamattomia liikkeitä. Itse kävin Kuusamosta käsin reissuilla perhokalastamassa Kiveskoskella, juhannustansseissa Käylässä sekä päiväreissulla Kemijärvellä. Aivan mahtavaa!

"Kuusamo, nyt kutsuu mua Kuusamo.
Metsän näen jämäkän, ja vaaran sinertävän.
Kuusamo, nyt kutsuu mua kuusamo.
Sieltä vaan mä rauhani saan."

Niinpä! Rentoutuneena käy Pilepirkko starttaamaan autonsa keulan kohti etelää.

Suuret kiitokset tästä elämyksestä Juha Päivärinta!

Illalla pistettiin jalalla koreasti Käylän seudun maamiesseura ry:n omistamassa Korpihovin tanssitalossa. Järjestöllä on pitkä historia. Kyseinen seura on järjestänyt tansseja 50-luvulta lähtien. Nykyiset tilat on rakennettu edellisten tuhouduttua tulipalossa. Talossa on kaksi tanssisalia, sisä- ja katettu ulkosali. Tanssijoita mahtuu useita satoja. Tanssilavan vieressä on myös asuntovaunualue palveluineen.
Käylän maamiesseura tunnetaan aktiivisesta toiminnasta.

Maamiesseuran kesän isoimpiin tapahtumiin kuuluu myös Tukkilaiskisat 14. heinäkuuta.

Pilepirkkoa kävi tanssittamassa 82-vuotias entinen poromies, paikan tanssikonkari Leonar Takkula. Katso videosta, miten Pirkko selviytyi tansseissa.
Kiitos illasta myös maamiesseuran Arja Kilpivaaralle ja Sonja Tiermakselle.

Tänään kävin tutustumassa Kari Väänäsen ohjaaman Taivaan tulet draamasarjan kuvauspaikkoihin Kemijärvellä. Kari Väänänen on yksi kemijärveläinen muiden joukossa. Paikalliset eivät pidä häntä julkkiksena. Kemijärvi tunnetaan tänä päivänä Taivaan tulien kaupunkina. Ohjelman myötä myös keskustassa sijaitseva aukio on nimetty Taivaan tulien aukioksi. Ohjelma on paikallisille tärkeä ja siitä ollaan ylpeitä. Vaikka ohjelman kerrotaan olevan fiktiota, paikalliset tietävät useiden sarjan tarinoiden kumpuavan oikeasta kemijärveläisten elämästä.
Minua kierrätti Helena Poikolainen Kemijärven Kotiseutumuseosta. Kyseinen museo lukeutuu neljän menestyneimmän kotiseutuhankkeen joukkoon Suomessa. Museossa vierailee vuosittain tuhansia kävijöitä, paljon enemmän kuin isojen kaupunkien museoissa. Kemijärven Kotiseutumuseo on auki ympäri vuoden.
Museon kautta on satavilla kiertoajeluita kahdesti päivässä klo 12 ja 15 elokuun kymmenenteen päivään asti.

Kemijärvi on kaunis ja sympaattinen kaupunki. Väestö ikääntyy ja asukasluku oli ennen 16 000, mutta nyt se on enää reilut 8000. Tehtaiden vähetessä ja karsiessa työpaikkoja Kemijärveltä kaupungin valtiksi voidaan nähdä matkailu. Oppaan sanoin: "näitä kauniita maisemia ei voida viedä Kemijärveltä pois". Kemijärvi on kuitenkin aktiivinen tapahtumien kaupunki, esimerkiksi 6.-8.7 järjestettävä Iskelmäfestivaali.

Kemijärvellä mieli lepää kauniissa järvimaisemassa.

Kuvissa Taivaan tulet -ohjelman keskeisiä kuvauspaikkoja.

Nyt se tuli todistettua. Juhannuksena voi tapahtua ihan mitä vain. Facebookissa kysyttiin, pitäisikö Pilepirkon: a) laulaa duetto Pelle Miljoonan kanssa b) laskea kesämäessä ilman jarruja c) tanssia pöydällä Zonessa (+ joku oli laatinut oman kysymyksensä eli d): kokeilla tehdä kahden tunnin saunakiljut ja myydä se maksimaalisella voitolla).
Eniten ääniä sai duetto Pelle Miljoonan kanssa. Noh, kuinka siinä sitten kävikään. Pelle Miljoona Rukan Zonessa keikalla ja yllytyshullu Pilepirkko liikenteessä. Suuret kiitokset Rukapalveluiden Jokke Kämäräiselle.

Legendaarisessa Rukan Zonessa ei turhaa jäykistellä. Ravintolassa voi halutessaan tanssia vaikka pöydillä. Tätä varten pöytien yläpuolelle onkin rakennettu tangot, josta ihmiset voivat pitää kiinni etteivät kopsahda lattialle kesken iloisen tanssin. Kivennäisvettä vastaan jo vuodesta 2000 taistellut Zone on auki joka päivä 12-04. Jos alkaa laulattaa, voi tarttua mikkiin karaoken merkeissä.

Pilepirkko vieraili Kuusamon Kiveskoskella perhokalastamassa Janne Pekkalan opissa.

ps. Käy vastaamassa Facebookissa, mitä Pilepirkon pitäisi tehdä juhannusyönä.

Minulla oli kunnia päästä perhokalastamaan Pekkalan Jannen kanssa Kiveskoskelle. Hups keikkaa kuinka kävikään - saaliiksi tarttui harri ja ihan itte sain. Kaveri ei päätynyt kuitenkaan lautaselle asti, vaan päästimme hänet menemään.

Sää oli tuulinen ja se sai aikaiseksi sen, että siima lensi välillä milloin pusikoissa ja milloin puussa  - ja itsellänihän ei tietenkään ollut osuutta asiaan (eipä). En sentään puhkonut kenenkään silmiä!

Kalareissu oli suhteellisen onnistunut näin ensikertalaiseksi. Onneksi Jannella on rautaiset hermot ja leppoisa asenne. Siinä on mies joka taitaa kalastuksen salat ja osaa loihtia saaliista mitä maittavimmat eväät.

Kalastusreissusta kuvattiin video ja se ilmestyy pian YouTubeen josta linkitän sen tänne. Alkupalaksi saatte maistaa valokuvia.

Kiitos Jannelle tästä päivästä, oli hienoa oppia perhokalastamaan. Otetaan pian uusiksi.

Pirkko pääsee valmistamaan tänään elämänsä ensimmäisen kerran perhon kokki Jannen (Pekkala) opastuksella. Sitten haetaan luvat ja suunnataan Kiveskoskelle kalalle. Saas nähdä tuleeko uintireissu..

Kuvia  ja videonpätkää tulossa reissun päätyttyä. Pysykää linjoilla.

Juhannus - se kauan odotettu keskikesän juhla saapui vihdoinkin.
Otan viikonloppuna selvää, mitä kaikkea juhannuksena voi puuhailla ja millaisia "juhannusrituaaleja" ihmisillä on.

Ensimmäisenä piinapenkkiin joutui - öh tai siis pääsi Oulun seudulta kotoisin olevat Honkasen ja Luukkosen perheet.
Kyseinen poppoo koirineen oli tullut viettämään juhannusta Pulkkajärvelle. Hanna ja Janne Honkanen sekä Anu ja Anssi Luukkonen lapsineen ovat viettäneet juhannuksen lähes aina yhdessä. Juhannuksenviettopaikkana on aiempina vuosina ollut perinteisesti tuttu mökki, mutta tänä vuonna he vuokrasivat eri mökin vaihtelun vuoksi Holiday Clubilta. Kyseinen mökki oli myös lasten mieleen rauhallisen sijainnin ja kalastelumahdollisuuksien takia. Onni olikin ollut heti myötä, ja saaliiksi oli tarttunut pari haukea. Koirat Noah, Milli ja Viki myös nauttivat olostaan luonnonhelmassa.

Perheiden juhannusperinteisiin kuuluu mölkky ja sananselityspelit ja tietenkin hyvä ruoka. Yksi juhannusherkuista on lohi, jonka he valmistavat kodassa loimuttamalla. Lisukkeeksi tulee uusia perunoita, voita, sipulia ja jälkiruuaksi muurikkapannulla paistettuja lättyjä.

Illan päätteeksi tehdään vastat ja saunotaan. Honkasilla ja Luukkosilla oli antaa hyvä vinkki kesäsaunaan: Suodatinpussin sisälle laitetaan koivunlehtiä ja ommellaan pussi kiinni. Sitten vain saunaveteen likoamaan ja taivaallinen kesätuoksu on taattu!

Perheet lähettivät kaikille oikein hyvät juhannukset ja muistuttivat varovaisuuteen vesillä.

Huomenna Syötteellä pärisee ja pörisee kun rallikuskit pääsevät vauhtiin Mäkiajoissa. Kävin napsimassa muutaman kuvan harjoituksista. Samalla huomasinkin olevani jumissa täällä ylhäällä hotellilla, koska tunturin huipulle johtava tie on suljettu. En siis päässyt vielä jatkamaan matkaa eteenpäin.

Niin, ja mikä vielä harmillisempaa: Pilepirkko ei päässyt ralliauton kyytiin. Siihen olisi tarvittu vip-auto tai siihen autoon mihin olisin päässyt ei tietty ollut toista penkkiä. Pitää siis lähteä ajamaan rallia Nissanilla.. plää.